Showing posts with label viholliskuva. Show all posts
Showing posts with label viholliskuva. Show all posts

May 10, 2008

Etelämanner ei sula. Se vain näyttää sulavan.

Kirjoitettu kommentiksi Kemppisen päreeseen "Turmion punainen kukka".

I
Kemppinen kirjoitti:
'Kohti konkurssia ajautuva suuri valtio päätyy yleensä turvautumaan mielettömiin ratkaisuihin, joista tavallisin on sota.'

jarmom kirjoitti kommentissaan:
'Legendat elävät ja kansa uskoo mihin vaan, kuten Etelämantereen sulamiseen.'
*
'Hauska' olis elää niin kauan, että näkis, kun Kiina turvautuu talouspoliittisen sodan lisäksi suuressa mittakaavassa oikeaan sotaan (eli turvautuu Bushin ja Putinin 'suosimaan' megatrendiin) nostaakseen elintasonsa pysyvästi länsimaiselle tasolle ja pitääkseen sen siellä.

Muun muassa Etelämanner kiihdyttää sulamistaan siinä vaiheessa entisestään. Taidat olla jarmom suurfirmojen palkkaama ilmastonmuutos-skeptikko?

Mutta niinhän se on, että sitä, mikä on liian lähellä ei hahmota/erota, ja sitä, mikä on liian kaukana, ei vielä näe.
Toisaalta itseään ei voi pitää omana vihollisenaan ajautumatta psykoottiseen situaatioon.

Ilmastonmuutos on kuitenkin paradoksaalinen joskin tiettyyn rajaan asti 'hyvä' vihollinen. Sillä voi nimittäin tehdä paljon rahaa - kielsi sen tai ei.
Joka tapauksessa ilmastonmuutoksessa Meitä vastassa on Meidän oma toimintamme eli Me Itse. Kylmän Sodan aikana Meidän vihollisemme sen sijaan oli Ne, ja Ne me 'näimme'.

Toisin sanoen olipa tieto Niistä miten manipuloitua tahansa, Ne olivat aivan varmasti olemassa.

Ilmastonmuutoksen olemassaolon 'vihollisena' voi sen sijaan kieltää monin tavoin (olipa sen 'kannalla' tai sitä 'vastaan'), koska Me emme ilmeisesti kykene näkemään (emme empiirisesti emmekä etenkään fantasiatasolla) sitä 'kunnolla', ennenkuin asiamme ovat lopullisesti ekologisessa konkurssissa.

Viimeistään tuollaisessa - 'finaalivaiheessa' - yleensä soditaan, mutta se ei siis ilmastonmuutoksen suhteen ole mikään mieletön tai epätoivoinen ratkaisu vaan pelkkä kuolinkouristus - eräänlainen jo tapahtuneen tosiasian raukeaminen ja myöntö.

Linkolan (ja Haavikon) mukaan me olemme jo konkurssissa.

Jos joku luulottelee yhä, että kaikki yli 6 miljardia maapallon ihmistä voivat saavuttaa edes puolet länsimaisesta elintasosta, hänen realiteettitajunsa on vähintäinkin kyseenalainen - ja silti hänen väitteistään käydään ympäri maailmaa enemmän tai vähemmän vakavaa keskustelua.

Näin ollen - mitä etenkin ilmastonmuutosjaaritteluun tulee - (myös) liberaalista demokratiasta poliittisena järjestelmänä maksetaan hinta, joka jossain vaiheessa kumoaa järjestelmän itsensä - lopullisesti.
Siten voisi väittää, että juuri demokratia on demokraattisen valtion konkurssitila. Mitä järkeä on esim. järjestää demokraattiset vaalit siitä, onko ilmastonmuutos totta vai ei? (Vrt. Kierkegaardin ironia: Totuudesta pitää äänestää.)

Kylmän sodan aikana olisimme jarmom ilmeisesti olleet eri puolilla rintamaa ampumassa toistemme päitä tohjoksi.
'Ilmastonmuutostaistelussa' olemme kuitenkin ampumassa kuulaa lopulta vain omaan kalloomme, koska sitä sotaa ei kukaan tule voittamaan millään tasolla.

Mutta toki löydän 'Etelämanner-ennustuksestasi' jopa lohdutuksen profetian:
Etelämanner ei sula. Se vain näyttää sulavan.

Sinunkaltaisillasi ihmisillä jarmom täytyy siis olla 'syvempää' tietoa todellisuudesta...Ehkä mielilaulussasi lauletaan Juha Tapion tavoin: 'mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää...'

II

Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä mm. Tuomas Nevanlinnan tavoin: Miksi ilmastonmuutosta estämään ei edes yritetä satsata mitään ehdottoman radikaalia 'keksintöprojektia/teja'?

Polkaistiinhan USA:ssakin 1942 käyntiin ns. Alamo-tutkimusprojekti atomipommin valmistusta varten, vaikka mitään atomipommia ei vielä siihen aikaan osattu tehdä kuin jossain Einsteinin mielikuvituksessa? Mutta 1945 elokuussa ko. pommilla jo tapettiin ihmisiä kuin heinäsirkkoja hyönteismyrkyillä.

Viittaan edellä kirjoittamaani: tarvitaan vihollinen, jonka tappaminen on paitsi poliittisesti välttämätöntä (tosin sekä Saksa että Japani olivat käytännössä jo hävinneet 1945 alussa) myös fantasiatasolla 'mahdollista'.
'Valitettavasti' ilmastonmuutos ei ole sellainen vihollinen, koska joutuisimme sitä vastaan ehdottoman vakavasti taistellessamme ikäänkuin amputoimaan ainakin toisen jalkamme, jotta säilyisimme hengissä.

Sota saa olla raakaa (viholliselle siellä jossain), mutta se ei saa muuttua jokaöiseksi painajaiseksi, jossa myös meidät teloitetaan.

Atomipommin rakentamiseen 'tarvittu/edellytetty' viholliskuva (etenkin Kylmän Sodan aikana) oli fantasiatasolla 'sopiva' eikä siis uhannut omaa fyysistä ja moraalista integriteettiämme.

'Ilmastosodan rekyyli' on sen sijaan fantasiatasolla lähes tappavaa luokkaa. Ja pelkästään ko. fantasioinnin mahdottomuuden takia ilmastosota on jo alunperin hävitty/voitettu. Sitäpaitsi mikään instanssi ei koskaan julistanut kyseistä sotaa alkaneeksi, koska selkeä vihollinen puuttui - sekä 'empiirisellä' että symbolisella tasolla.

Tällä kertaa 'vihollinen' nimittäin naamioitui niin hyvin, ettei 'käyttöjärjestelmämme' havainnut sitä: vihollinen naamioitui Meiksi eli Meistä tuli tietämättämme itse omia vihollisiamme.

Mutta koska järki ei voi epäillä itseään kyetäkseen havainnoimaan ja epäilemään kaikkea muuta, se ei pysty havaitsemaan 'vihollista' itsessään. Sillä löytäessään itsensä 'vihollisena' (reaalisena, mahdottomana oireena) cogito ajautuisi joko psykoosiin tai massiiviseen projektioon (paranoidiseen jumalauskoon).

Tämän(kään) vuoksi Etelämanner ei sula. Se vain näyttää sulavan.

February 16, 2008

Islam ja eurooppalaisen, demokraattisen liberalismin pelko-/uhmareaktio

Kirjoitettu kommentiksi takkiraudan kommenttiin päreessään "Älä silmä pieni katso mihin vain".
*
'Ja niihin ei kuulu hyökkäykset kenenkään persoonaa tai nettihabitusta vastaan eli ad hominemit. Olet liikkunut jo niillä rajoilla.'

Mutta en ylitä rajaa...;)

Sitäpaitsi rajaat ad hominemin liian kapealle alueelle - lähinnä iltapäivä- ja keltaisen lehdistön sosiaalipornoksi.
Sosiaalipornoa ja itsetarkoituksellista toisen kiusaamista ihmiseen itseensä liittyvän arvioinnin ei suinkaan tarvitse eikä pidä! olla.
Väitän myös, että emme voi koskaan välttää ad hominem-päättelyä 100%:sti, joten käyttäkäämme sitä huolellisesti ja harkiten.
*
'Rasismi on rumaa. Joten vedäpä tuo nimittelysi "mutakuonosomali" pois ja korvaa se jollakin siistimmällä.'

Et näemmä halunnut ymmärtää intentiotani ko. sanan käytössä, koskapa tulkitsit sen kontekstista riippumatta. Tuollaisella 'kasuistiikalla' saat tietenkin halutessasi muutettua jopa mustankin valkoiseksi.

Kommenttini kokonaisuudessaan ei ole islam-kielteinen, ja mutakuono-sanan käyttö tässä oli ironinen ilmaus, jossa testasin sinun islam-kielteisyytesi luonnetta, joka aika ajoin hipoo ilmiselvää rasismia kirjoititpa sitten miten perusteltua kritiikkiä muka faktisen ja aatteellisen argumentoinnin taakse suojautuen.
*
'Ongelma on siinä, että islamin ja köyhyyden suhde on dialektinen. Islam pitää muslimit köyhyydessä ja köyhyys islamissa. Kyse on täsmälleen samasta asiasta, miksi romanit eivät viidessäsadassakaan vuodessa ole integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.'

Tää oli hyvä huomio, jota myös itse olen pohtinut. Silti tätäkään ei voi loppuun asti johtaa tosiasioista, mutta eipä toisaalta paljon puutukaan...Joten en siis kritisoi näin muotoiltua argumentaatiotasi vaan huokaan syvään ja nyökkään hiukan vastentahtoisesesti.

'Ei köyhyys synnytä terroria. Terrori kumpuaa ideologiasta (siis koulutettujen keski-ja yläluokkaisten nuorten miesten äärifanatismista?/RR)

Vallankumouksellinen toiminta on kuitenkin aina vaatinut 'ideologisen etujoukon', mutta ei sekään nyt ihan pelkän ideologian takia käy sotimaan. 911-iskijöillä oli missio, joka kohdistui konkreettisesti juuri siihen, mitä he halusivatkin vastustaa: - USA:n taloudellista ekspansiota, valtaa ja itsekkyyttä sekä siitä seuraavaa kulttuurista piittaamattomuutta.

Ja kun diplomaattiset sekä talouspoliittiset yritykset muuttaa USA:n linjaa koettiin tehottomiksi, päädyttiin äärimmäiseen ratkaisuun - jota Lähi-idän islamilainen enemmistö tuskin kuitenkaan olisi hyväksynyt.
*
'Sinä et tunne vihollistasi (islamia).'

Onpahan tuohon viime aikoina tullut jonkun verran tutustuttua kirjojen kautta, mutta alkuperäistekstejä en ole lukenut, ja Hämeen-Anttila taas valtavasta tietomäärästään huolimatta (vai sen takia?) kuvaa Islamia rakentavammin kuin sinä ilmeisesti koskaan hyväksyisit.
*
'Rajavartioston tehtävä on pitää luvattomat rajanylittäjät poissa. Vaikka sitten asein.'

Tervetuloa siis amerikkalais-venäläinen militarismi ja poliisivaltio!
*
'Olisikohan siihen "eivät halua tehdä" (paskaduuneja) syynä, että palkkataso niissä on kertakaikkiaan niin alhaiseksi poljettu, ettei niissä "paskaduuneiksi" kutsumissasi työtehtävissä kertakaikkiaan elä? Eli selkokielellä: kukaan ei halua tehdä niitä koska palkkataso on alle amerikkalaisen toimeentulominimin?'

Tämä pitää varmaankin paikkansa - ainakin, mitä esim. Juha Siltalaan on uskominen. Mutta kuten kirjoitin: meksikolaisille tuo palkka riittää, koska heidän elintasonsa on kotimaassaan surkea verrattuna jopa USA:n kurjalistoon.
*
'Ruukinmatruuna vierastaa sanaa "paskaduuni". Hänet opetettiin jo lapsena siihen, että työ kuin työ on arvokasta, ja että työmies on aina palkkansa ansainnut.'

Työläisperheen (ja maalais-isovanhempien) jälkeläisenä ajattelen samoin, eikä minulla tähän termiin mitään varsinaista työn halveksuntaa liity: vain tosiasia, että on todella olemassa paskoja duuneja, mutta niitä voi sitten olla monenlaisia - ei ainoastaan esim. siivoushommia ja ylipäätään huonosti palkattuja ja/tai pätkätöitä.

Olen itse mielisairaanhoitajan ammatissa tehnyt aikamoista paskaduunia, vaikka onhan siinä kieltämättä tietyt hyvät ja mielenkiintoisetkin puolensa - varsinkin jos on hyvä työporukka ja selkeä sekä ristiriidaton toiminnallis-organisatorinen ideologia.

Opiskelin systemaattisemmin yliopistossa vasta myöhemmällä iällä, joten sillä ei sitten lopultakaan (myös omasta tahdostani riippumattomista syistä) ollut merkitystä ja vaikutusta uuteen ammattiin siirtymisen kannalta kuten alunperin olin suunnitellut.
*
'Ruukinmatruuna ei usko lainkaan mihinkään työvoimapulaan.'

Saas nyt nähdä kuinka käy. Tiedät hyvin, että monet asiantuntijat ovat kanssasi eri mieltä. Perustelusi tosin ovat varteenotettavia.
Mutta jospa tilanne Suomessa on sama, kuin minkä kuvasit sen olevan USA:ssa huonosti palkattujen (siis useimpien paskaduunien) suhteen.
*
'Entä jos muslimiväestö ei kertakikkiaan edes halua integroitua eikä itse pane tikkua ristiin asian eteen?'

Vaihtoehtoja on kai vain kaksi: joko se integroituu tai ajautuu yhteiskunnalliseen marginaaliin kaikin mahdollisin tavoin.Tuo islamin ja köyhyyden dialektinen suhde kuitenkin huolettaa ihan oikeasti.
Mikäli väittämäsi pitää paikkansa kuten se romanien suhteen pitää, niin - huhhuh! - ei kiitos muhamettilaisia tähän maahan.

Mutta se näyttö, jota meillä tästä asiasta toistaiseksi on, perustuu vielä kovin vähäisiin kokeiluihin. Olemme yksi Euroopan kielteisimpiä maita, mitä ulkomaalaisten maahanmuuttoon tulee.

Sama vielä kerran toisin ilmaistuna: Toisaalta - jos alkuoletus on, että on turha satsata ulkomaalaispolitiikkaan islaminuskoisten osalta, niin eihän tässä mitään ongelmaa ole.
Toisaalta - jotkut sanovat, että emme voi tietää, ellemme yritä kunnolla.

Sinä tosin ennakoiden toteat vuorenvarmasti tähän, että liian avoimen maahanmuuttopolitiikan (ainakin islaminuskoisten osalta) laajan kokeilun jälkeen on jo liian myöhäistä; ne tulivat pekästään sikiämään ja loisimaan tänne ja samalla korruptoimaan hyvinvointiyhteiskuntamme - niinkö?

Jos väität, että mielipiteesi näin ilmaistuna ei muka ole rasistinen, teet ainakin minun retorisen ymmärrykseni kannalta käsitteellis-argumentatiivisen silmänkääntötempun...Et tosin nimittele ketään, mutta annat silti tietylle ryhmälle ominaisuuksia, jotka tekevät sen jäsenistä varsin härskillä tavalla moraalisesti alemman tason ihmisiä.)
*
'Todettakoon vielä lopuksi, että toisenlainen islam on mahdollinen.'

Eikö siis kannattaisi yrittää integroida?

February 10, 2008

Väkivaltaa ja viholliskuvia

Kirjoitettu kommentiksi Takkiraudan päreeseen "Älä silmä pieni katso mihin vain".
*
Minäpä kiitän asiallisesta palautteestasi.

Mutta..;)

'Koska ruukinmatruuna ei tykkää asenteellisesta eikä tunteenomaisesta kielenkäytöstä masuuninsa valvomosta, hän pyytää kaikkia keskustelukumppaneita pidättäytymään ad hominemeista.'

Sehän ei ole sinun vallassasi, ellet sitten ryhdy sensuroimaan eli poistamaan kommentteja.
Sitäpaitsi tuo on ilmiselvä pelkoreaktio. Ymmärrämme sitä paremmin seuraavasta:

Ne kahelit imaamit ovat tosissaan ja julistavat mitä myös toteuttavat. Ruukinmatruuna ottaa heidät tosissaan ja varustautuu henkisesti vastajihadiin. He ovat julistautuneet ruukinmatruunan vihollisiksi, joten ainoa mielekäs tapa suhtautua heihin on kohdella heitä vihollisina, mukaanlukien se kovapanosammunta tarvittaessa. Kyse ei siis ole sisäisistä möröistä vaan ulkoisista.
Tätä on sellaisen ihmisen, joka ei milloinkaan elämässään ole joutunut väkivallan kohteeksi, vaikeaa ymmärtää.

Minä (jos sitä epäilet) olen joutunut väkivallan kohteeksi elämässäni ainakin seuraavasti: 1) ensimmäisellä kerralla (32 vuotta sitten) selvisin pelkästään säkällä, ettei mahaani viilletty auki - linkkuveitsi kuitenkin viilsi ohueen kevättakkiini puolen metrin viillon ja kasvoni olivat jälkeenpäin pari viikkoa mustelmilla hakkaamisesta, 2) toisella kerralla leipäveitsi aiheutti sisäisen verenvuodon vatsaani ja jouduin HYKSiin leikkaukseen (25 vuotta sitten), 3) kolmannella (31 vuotta sitten) 4) ja neljännellä kerralla (6 vuotta sitten) sain - tosin melko kevyesti: huuli vain turposi - turpaani mielisairaalapotilaalta suljetulla osastolla (ammatin vaaroja).

Kaksi ensimmäistä tapausta tapahtuivat siviilissä (alkoholilla oli osuutta asiaan), kaksi jälkimmäistä työajalla (selvin päin ;).
Huomautan, että olen 185 cm pitkä ja painoin ensimmäisen tapauksen aikaan 'vain' noin 95 kiloa eli olen rakenteeltani varsin vankka äijä. Nyt painan valitettavasti niin paljon etten kehtaa sanoa.
Viholliskuvia en näiden tapausten vaikuttamana kuitenkaan ole luonut, vaikka tuo ensimmäinen aiheuttikin vuosia kestäneen vihareaktion aina, kun asia mieleeni palasi. Ehkäpä nyt olen kuitenkin jo viimein päässyt irti sen traumaattisesta muistosta.

'Rauno, matruunaa taas eivät puolestaan kiinnosta sanojen takana olevat ihmiset ja persoonat, vaan heidän sanansa.'

Sanat valehtelevat kovin helposti - niillä voi pettää sekä itseään että muita, mutta ihmisen luonne ei valehtele, ja se oli minun kommenttini pointti.
Tämän oivaltaminen vaatii kykyä ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen motiiveja/intentioita, joiden ilmaisemiseksi sanat toimivat pikemminkin naamioina kuin paljastajina.

Perustelen äsken sanomani seuraavasti:

Mieltymyksesi viholliskuvien rakentamiseen kertoo paljon luonteestasi, joka vaikuttaa diskriminoivalta ja splittaavalta.

En ole kovin kiinnostunut perusteluistasi sellaisenaan kuten edellisestä voi päätellä - pikemminkin 'bongaan' niitä sävyjä ja sisäisiä ristiriitoja, joita havaitsen 'faktoissasi' ja argumenteissasi.

Pelokkaan ihmisen täytyy rakentaa torjuntansa pomminvarmaksi. Ymmärrän kyllä.
Mutta säälipisteitä ei heru, koska linjasi on tietoisen harkitusti systemaattisen ja valikoidun rasistinen - aivan kuten natseilla: sillä erotuksella, että sinä väität käyttäväsi rationaalisia ja natsit puolestaan käyttivät (kuten tapahtui) irrationaalisia argumentteja.

Oleellista tässä kuitenkin on viholliskuvan rakentaminen eli splittaus (me hyvät, nuo pahat), mikä viestii rationaalisuuden kaapuun verhotusta irrationaalisesta pelosta esim. oletettuja islamilaisia raiskaajia kohtaan.

Perustelet kyllä pelkosi varsin uskottavasti islamin historian väkivaltaisuudella ja naisten alistamisella (jota en myöskään itse hyväksy millään muotoa), mutta silti se yhtä kaikki on viholliskuva.

Minä en tarvitse vihollista (vaikka mm. uusliberalisteja on mukavaa aina säänöllisin väliajoin haukkua oikein tosissaan) - riittää kun saan kritisoida oikein sydämeni kyllyydestä. Sananvapaus kun on eräs ihmisoikeuksistamme.

Joten huom! - peruuta se ad hominem-kielto, ellet sitten halua ryhtyä harjoittamaan islamilaista mediapolitiikkaa (haha).

Ei ole olemassa 'hyviä' viholliskuvia, vaikka voikin olla järkevää varauksellisuutta tiettyjä ulkomaalaisryhmiä kohtaan.
Ylipäätään ihmisen (ennenkaikkea naisen) pitäisikin noudattaa varovaisuutta esim. sen suhteen, missä iltaisin liikkuu ja liikkuuko yksin vai ei. Valitettavaa mutta totta.

Europan ulkopuolisten muuttajien/pakolaisten integroiminen ja integroituminen länsimaiseen - myös suomalaiseen - yhteiskuntaan on kuitenkin väestötieteellinen väistämättömyys. Sille ei kukaan voi mitään jo työvoiman tarpeen takia, ja tämän vuoksi ulkomaalaispolitiikkaan pitäisi satsata enemmän.

Tämä tosiasia on pakko tunnustaa ja hyväksyä, vaikkei näitä ihmisiä (en nyt mainitse ryhmien nimiä, mutta arvaat varmaankin keitä tarkoitan) rakastaa tarvitsekaan - itse asiassa se olisi aivan liikaa vaadittu...mutta vielä kerran: vihollisia he eivät ole - pahimmillaan 'vain' rikollisia (uhhuh - pääsi lipsahtamaan...)