Kuvassa Pathos Fallkullalainen öisen Malmin aseman laiturilla. Hän katsoo paikalle ilmestynyttä naista sillä silmällä (ja toisellakin).*
Kielimafia pelkää minun muuttuneen peräti natsiksi edellisen päreeni muka ilmiselvään vihjailuun viitaten, mutta suostui silti kahvipalkalla viilaamaan Pathoksen osia tiiviimmin paikalleen - klo: 11.05 (ks. selvennys Tämä tylsä aika).
***
Itsensä raiteiden välistä koonnut, yksinäinen Pathos, on matkalla Malmilta parin kilometrin päähän kotiasemalleen. - Hän pyytää keijukaisen lailla paikalle ilmestynyttä (niin unissa usein käy) Doris Day'tä matkaseuraksi itselleen, sillä yö on synkkää aikaa, joka saattaa masentaa vakavasti jopa äskettäin jo kertaalleen kuolleen miehen.
Doris vastaa Pathokselle jotain - en vain kuule mitä, koska Pendolino (sic) ajaa juuri nyt aseman ohi. He astuvat kuitenkin molemmat lähijunaan, joka samanaikaisesti pysähtyy viereiselle raiteelle.
Pathoksen surrealistinen uni (todellisuus) siis jatkuu edelleen - - kuin alkuperäisen ohjaajansa (Gene M. Code) menettänyt, käsikirjoituksensa kadottanut ja loppukohtauksensa unohtanut makaaberi fantasia-elokuva (pitäisiköhän soittaa David Lynch apuun?).
*
http://features.cgsociety.org/story_custom.php?story_id=4336&page=2
