Viimeistään G. W Bushin tässä kuvatekstissä käyttämät perustelut tekivät hänestä muun muassa rasistin - viis siitä miten hän oikeutti tappamisen ja keitä hän tapatti. - - Periaatteessa kaikki suvereenit johtajat ovat automaattisesti [jo viran puolesta] jonkin asteen rasisteja - niin Osama bin Laden kuin aikoinaan Margaret Thatcher - jopa Barack Obama [ainakin niin kauan kuin hän sotii Afganistanissa].
Rasismi on imeytynyt ihmisluontoon samalla tavalla kuin kaikki muukin itsekkyys ja vainoharhainen syyllistämisen tarve. Se on osa perittyä pahuuttamme - perisyntiä.
*
Kantin moraalifilosofia kaatuu (jos on kaatuakseen) perisyntiin, jota autonomisen järjen postuloinut Immanuel ei tietenkään voinut hyväksyä. Mutta jos moraalia ylipäätään on olemassa, se konstituoituu Kantin universaalin velvollisuusetiikan periaatteille/a.
Utilitarismi/seurausetiikka sen sijaan on pelkkä väliaikaisen pragmaattisen sopimisen prosessi - sopimusten teon ja purkamisen loputon suo, jossa moraali perustuu lähinnä rangaistuksen pelkoon ja hyödyn tavoitteluun [poliisi kontrolloimassa ahneita paskiaisia] eikä itsenäisesti [yksilöllinen harkinta] ja rationaalisesti [universaali praktinen tieto] saavutettuun vakaumukselliseen päätökseen siitä, mikä on oikein [ehdoton maksiimi].
1
Kommentteja ruukinmatruunan kommentteihin päreessään Päivän mietelmä [23.11].
*
Siteeraan kohtaa Ironmistressin Tomille kirjoittamasta kommentista, koska siitä käy hyvin ilmi se naivi yksinkertaisuus, jolla utilitaristit/seuraamuseetikot luulevat rasismin ja oikeutetun syrjinnän olevan eroteltavissa toisistaan. Päreeni on kriittinen kommentti etenkin kyseiseen sitaattiin.
Mutta kuten todettu, nuivinta hankittujen ominaisuuksien, kuten elämäntavan, osalta ei ole rasismia. Se, kuinka oikeutettua tällainen diskriminaatio on, puolestaan ei ratkea perinteisen etiikan eikä ennakkoluulojen kautta. Voimme soveltaa siihen ainoastaan seuraamusetiikkaa, t.s. määritellä, onko kyseinen diskriminaatio oikeutettua vai epäoikeutettua, vain tarkastelemalla kyseisen diskriminaation kohteena olevan ryhmän aikaansaannoksia. Esimerkiksi kielteinen suhtautuminen koulukiusaajiin ei ole rasismia, sillä koulukiusaaminen on elämäntapa ja koulukiusaamisen seuraukset ovat tuhoisia.
2
Kommenttiketju alkoi seuraavasti. Ironmistress kirjoitti minulle vastauksena nöyrään pyyntööni, saisinko vihata häntä [mutta-ei-kovin-karkeasti] myös tulevaisuudessa:
Rauno, toki saat vihata. Itsellesi sillä vain karmaa keräät.
*
RR kommentoi:
Minä en kerää mitään karmaa vaan pelkästään sinun taikauskomuksesi väittävät minun keräävän.
Uskonnollisuutesi on pelagiolaisuuden ja animismin sekoitusta - kalvinistis-buddhalaista. Selkokielellä sanottuna kyse on nihilismiin perustuvasta egoismista [ihminen on paska, elämä turhaa ja kauheaa; esim. Veblen] ja evoluutioteoriaan [survival of the fittest] tukeutuvasta xenofobisesta rasismista.
Ei ole väliä sillä, miten sinä rasismin juridisesti [ikäänkuin tilastollis-standardisoivasti] määrittelet, koska eiväthän määritelmät poista tunnustamaasi ihmisen [myös sinun] paskiaismaisuutta, vaan sillä miten sinun omaksumasi uskonnollisuus [yritys elää nihilismin kanssa] tukee nihilismin turruttamaa egoismiasi eli antaa sinulle voimaa elää vain omassa varassasi [suoraa ateismia kun et näytä kestävän].
Ja karman laki jos mikä on helppo kääntää kapitalistisen itsepyhityksen eli soteriologisen pelagiolaisuuden puhetorveksi.
Tämä on sinun rasismisi ydin.
*
Ironmistress vastasi:
Rauno, tähän mennessä rasismi on tarkoittanut rotudiskriminaatiota ja rotuvihaa eli ihmisen syntyperään ja perinnöllisiin ominaisuuksiin, kuten ihonväriin, kohdistuvaa antipatiaa ja vihamielisyyttä.
On vielä näyttämättä, miten se ruukinmatruunassa ilmenisi. Ruukinmatruuna päinvastoin on sanoutunut useammassakin tekstissään jyrkästi irti rasismista.
Diskriminaatio hankittujen ominaisuuksien, kuten antisosiaalisen tai rikollisen elämäntavan, perusteella ei ole rasismia. Ihminen ei ole rasisti jos hän vaikkapa inhoaa koulukiusaajia.
3
RR jatkaa:
Joopa joo. Sama vanha laulu, mutta minä menen syvemmälle kuin nuo määritelmät - olkoonkin, että taidan niputtaa sillä tavoin kaikki ihmiset rasisteiksi.
Toisin sanoen kannatan eräänlaista perisyntioppia siinä missä sinäkin [mikäli ihmisen paskamaisuus ja perisyntisyys voidaan samaistaa].
Mutta toisin kuin sinä, joka määrittelet moraalin vain tekojen ja niiden seurausten perusteella, minä tulkitsen ihmisen perimmäisen pahuuden kaiken rasismin perimmäiseksi syyksi ja lähtökohdaksi. Siksi en tee selkeää erottelua sen suhteen, mikä diskriminointi on rasismia ja mikä ei.
Tässä törmätään jälleen liberaalin ja universaalin oikeusmoraalin [jollaiseksi velvollisuusetiikka on kapitalismissa vääristynyt] yhteen perimmäiseen ongelmaan.
Miten pelkkä yksittäisiin oikeuksiin ja tekojen seurauksiin kiinnittyvä juridiikka muka pystyy tekemään kategorisen eron a) rasistisen diskriminaation ja b] pelkästään antisosiaaliseksi luokitellun käyttäytymisen tai vain somaleihin muslimeina kohdistuvan inhon välillä, jos lähtökohta aina jo kuitenkin piilee siinä, että meillä on taipumus tehdä noita diskriminoivia erotteluja luontaisesti - ihmiseläin-luontomme itsesäilytystarpeen, seksuaalisen rivaliteetin ja reviirihakuisuuden takia?
Kun yritämme turvata reviirimme juridisesti [muodollisesti perustelut a) ja b) eivät eroa tässä toisistaan], niin eikö olekin melko kaksinaismoralistista väittää, että vain ja juuri me olemme oikeassa, vaikka nuo toiset, joita karsastamme, luultavasti ajattelevat oikeuksistaan aivan samalla tavoin - samoista lähtökohdista ja saman motivaation ajamana?
Mistä me sitten olemme saaneet 'esikoisoikeutemme' tähän maahan? Emme alunperin mistään muusta kuin maan ekspansiivisesta valtauksesta [ajamalla lappalaiset vähitellen Jäämeren rannoille] ja sen jälkeen automaattisesti perittyyn reviiriin lokeroituneesta itsesäilysvaistostamme [nimitimme sen sittemmin oikeudeksemme], mikä vaisto on kuitenkin jälleen yhteinen [ja globaali, siis ei-lokaali] kaikille eläville olennoille.
Maan valtaus, sen omistukseen ja hallinnoimiseen keksityt 'luonnollisen' oikeuden perustelut eivät kuitenkaan vielä riitä universaaliksi oikeutukseksi/perusteluksi omistusoikeutemme loukkaamattomuudelle muualla kuin lakitekstiin kirjoitetussa julistuksen omaisessa eli vallankaappauksen oikeuttavassa aksioomassa.
Toisin sanoen - mikään sofistikoitunut perustelu tässä tuskin riittää, sillä oikeudet eivät ole jumalallisia tai luonnollisia [ne ovat pelkkää retoriikkaa] - tai sitten on the contrary omistuksen oikeuttamiseen riittää mikä tahansa rikollinen riisto kuten Yhdysvaltojenkin synty raadollisesti opettaa.
Väestötieteellisesti asioita tarkastellen ihmisten ja valtioitten lait ovat pelkkää pintakuohua, jonka alla kytee ekspansiivinen ja vastustuksen tuhoamiseen pyrkivä saatanallinen voima - - .
Yritys poistaa rasismi lakisääteisesti on tietysti täysin välttämätöntä, mutta koska lait eivät pysty muuttamaan ihmisen perisyntiluonnetta miksikään - ainoastaan kontrolloimaan sitä ja rankaisemaan lain rikkomisesta eli lopulta kanavoimaan pahuuttamme sosialisaatioprosessiksi, jonka kulttuurin ja kapitalismin kesyttämä ihminen viime kädessä itse tuottaa [biovalta], päädymme kehään, joka produsoi yhä uudestaan joskin tietysti uusissa muodoissa [fantasiat ovat väkevä voima] sitä samaa diskriminaatiota, jonka lähde voidaan siis ad inf. identifioida ihmisen perisyntisyyteen.
Yhteenvedon omaisesti sanottuna - en halua vetää niin tiukkaa rajaa rasismin eli perinnöllisiin ominaisuuksiin ja 'oikeutetun' diskriminaation eli hankittuihin ominaisuuksiin [miten sinä hankitut ominaisuudet eksaktisti muka määrittelet?] kohdistuvan diskriminaation välillä kuin sinä, koska molemmat kumpuavat samasta juuresta, jolloin esimerkiksi sinun yrityksesi tehdä laadullinen ero muslimi-mamu-inhosi ja rodullisiin ominaisuuksiin kohdistuvan inhon välillä ei vakuuta ainakaan minua.
Kyseessä on keinotekoinen jako ad hoc, joka vain uusintaa ja modifioi sinun omaa pahuuttasi [perisyntiä] uudessa - sinulle paremmin soveltuvassa muodossa.
4
Huomaan ajautuneeni reduktionismiin perisyntiin vedotessani [minä - paraskin profeetta - -;\].
Ongelmakseni nousee nyt se, että mikäli en halua tehdä selkeää eroa rasismin ja muunlaisen syrjinnän välillä, syytökseni myös sinua kohtaan matruuna tavallaan raukeaa - siltä putoaa pohja pois, koska minulla ei ole enää kriteeriä, jolla tuon eron voi tunnistaa. Perisynti tekee meistä kaikista syyllisiä, mutta samalla se paradoksaalisesti myös vapauttaa meidät syyllisyydestä jonkin yksittäisen synnin suhteen.
Mutta kuten edellä totesin, tarvitsemme tietysti välttämättä lakeja rasistista syrjintää estämään ja kontrolloimaan.
Silti luottamukseni näiden lakien tehokkuuteen ei ole kovin suurta, koska rasistista syrjintää ei ole saatu lopetettua maailmasta - se vain on [kuten totesin] muuntunut ja saanut uusia ilmenemismuotoja, joita on hyvin hankala erottaa hankittuihin ominaisuuksiin [onko tietyn väkivaltaisena pidetyn uskonnon harjoittaminen hankittu ominaísuus?] kohdistuvasta syrjinnästä.
Esimerkiksi USA on käytännössä edelleenkin rasistinen valtio. Akerlof ja Shiller [2009] sivuavat aihetta hienosti luvussa Miksi köyhyys on poikkeuksellisen yleistä vähemmistöjen keskuudessa? He eivät kuitenkaan löydä syytä köyhyyteen siitä, että vähemmistöjen älykkyysosamäärät ovat alhaisempia kuin valkoisen enemmistön, kuten sinä matruuna luultavasti väittäisit.
[Kehotan sinua RM jälleen lukemaan ko. kirjan. Sieltä kyllä löytyy myös nippelitietoa sinulle - ei pelkästään niiden 'inhimillisten tekijöiden' analyysia, joita kirjan otsikko Animal Spirits-nimikkeellä pohtii, joten et välttämättä ikävysty sitä lukiessa ;?\].
*
http://takkirauta.blogspot.com/2010/11/paivan-mietelma_23.html
http://www.serendipity.li/impeachment.htm
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
Showing posts with label perisynti. Show all posts
Showing posts with label perisynti. Show all posts
November 26, 2010
October 7, 2007
Perisynti, filosofinen antropologia ja Nietzsche
Kommentti päreeni "Onko Jumala seksuaalisuuden väärinkäsitystä?" kommenttiin.
mattitaneli kirjoitti
'Pidätkö muuten perisyntioppia relevanttina? Friedric Nietzsche varmaan riemustuu siitä, että perisynnistä yhä keskutellaan;) Mikäs siinä - kai se hänen perspektiiviseeen moraalioppiinsa soveltuu.'
*
Tämä on kysymys, joka tärisyttää minua aika ajoin paljon enemmän kuin alkoholinkäytön jälkeinen tila.
Jos voidaan ajatella jonkinlaiseksi synnin tilaksi se, että olemme tuhoamassa biosfäärin eli kaikki muut lajit sekä lopulta itsemme ja vieläpä omin käsin, niin eikö sellaista voisi kuvata aika saatanalliseksi luonteenpiirteeksi ihmisessä - eräänlaiseksi perisynniksi.
Nietzsche sen sijaan halusi, että yli-ihminen olisi positiivinen ratkaisu ihmisen itsensärankaisuun ja psykometafyysisen syyllisyyden tilaan, joka on pitkälti kristinuskon moraalin aiheuttamaa.
Tosin hän ei luota esimerkiksi utilitarismiin, eli että me voisimme etukäteen suunnitella toimivan maailman ja määritellä oman kohtalomme.
Päinvastoin - se mitä kutsuimme hyödyksi, saattaa olla juuri suurin erehdys ja tyhmyys, jonka vuoksi me vielä kerran tuhoudumme.
Kovaa tekstiä, joka päinvastoin pitää ihmistä - ehkei nyt sentään syntisenä tai perisyntisenä mutta ainakin kerta kaikkiaan typerän optimistisena ja ahneen edistysuskoisena, vaikka tämä ajautuukin valinnoissaan selkeästi kohti tuhoa.
Ja tämä käsityshän sopii kuin nakutettu juuri nykyään jatkuvasti eskaloituvaan ilmastonmuutoskeskusteluun, mitä tulee ihmisen kykyyn pelastaa itsensä ja maailma - siis elämä yleensä.
Olen kirjoittanut jossain kommentissa, että ei edes kristinusko kyennyt kehittämään niin perusteellisen totaalia ja nimenomaan konkreettisesti uhkaavaa oppia viimeisistä ajoista (eskatologia) kuin mihin tieteen, teknologian ja ihmisen ahneen nerouden seuraukset ovat johtamassa.
Näin ollen Nietzschen toive siitä, että yli-ihminen, jolla olisi moraalista, hengellistä ja tahdonvoimaista - siis vallanhaluista ja profeetallista viisautta, voisi tulla todeksi jossain merkillisessä, ihanteellis-arvofilosofisessa eli hyveellisessä muodossa, saattaakin olla katastrofaalinen harha ja pelkkä yksinäisen neron houre.
*
Nietzschen käsitys ihmisestä on ambivalentti, ja hänen luottamuksensa heihin vaihtelee. Hän kirjoittaa Antikristuksessa: ainut todellinen kristitty kuoli ristillä, ja että hänen opetuslapsensa ajautuivat kaunaan, valehteluun, petokseen ja pelkuruuteen heti tämän kuoleman jälkeen.
Toisaalta Nietzsche kirjoittaa kirjeessään parhaalle ystävälleen ja kolleegalleen Baselista, teologian professori Frans Overbeckille, ettei ole nähnyt missään niin hyveellistä elämää kuin kristittyjen parissa.
Toisaalta hän ylistää tahtoihmisiä, Caesaria, Brutusta jne, renessanssin yletöntä taiteellista voimaa ja suuria lahjakkuuksia - olkoonkin moraalisesti kyseenalaisia egoisteja.
Nietzschen paradoksaalinen ajattelu ja perspektivistis-ristiriitais-paradoksaalinen, filosofinen antropologia tulee esiin kommenteissa: röyhkeän poleeminen ironia: Onko minut ymmärretty oikein - Caesare Borgia (renessanssin rikollinen kardinaali) paavina!
Mutta kaikkein hienoiten tuo Nietzschen ongelmaisen antropologian ohjelmallisuus tulee esiin kommentissa, jossa hän toivoo, että kyettäisiin kehittämään ja kasvattamaan - ikäänkuin raaka-aineesta, joka on paljon hienompaa kuin marmori veistetäisiin 'kuvapatsas-ihminen', jossa yhdistyy roomalaisen keisarin vallantahto ja Kristuksen sielu.
*
Nietzsche filosofinen antropologia on äärimmäisen hankalasti systematisoitavissa, mutta varmaa on, että hän halveksi sisimmässään juutalaiskristillistä, kaunaista laumamoraalia ja arvosti 'vapaita henkiä' joille moraali oli lähes tuntematon asia, ja joille kunniantunto ja vapaan miehen hyveet merkitsivät henkisen tason huipentumaa.
Uskomatonta kyllä mutta Antikristuksessa Nietzsche kutsuu Jeesusta vapaaksi hengeksi - ja perustelee asian sillä, että Jeesuksessa ei ollut ressentimenttiä.
mattitaneli kirjoitti
'Pidätkö muuten perisyntioppia relevanttina? Friedric Nietzsche varmaan riemustuu siitä, että perisynnistä yhä keskutellaan;) Mikäs siinä - kai se hänen perspektiiviseeen moraalioppiinsa soveltuu.'
*
Tämä on kysymys, joka tärisyttää minua aika ajoin paljon enemmän kuin alkoholinkäytön jälkeinen tila.
Jos voidaan ajatella jonkinlaiseksi synnin tilaksi se, että olemme tuhoamassa biosfäärin eli kaikki muut lajit sekä lopulta itsemme ja vieläpä omin käsin, niin eikö sellaista voisi kuvata aika saatanalliseksi luonteenpiirteeksi ihmisessä - eräänlaiseksi perisynniksi.
Nietzsche sen sijaan halusi, että yli-ihminen olisi positiivinen ratkaisu ihmisen itsensärankaisuun ja psykometafyysisen syyllisyyden tilaan, joka on pitkälti kristinuskon moraalin aiheuttamaa.
Tosin hän ei luota esimerkiksi utilitarismiin, eli että me voisimme etukäteen suunnitella toimivan maailman ja määritellä oman kohtalomme.
Päinvastoin - se mitä kutsuimme hyödyksi, saattaa olla juuri suurin erehdys ja tyhmyys, jonka vuoksi me vielä kerran tuhoudumme.
Kovaa tekstiä, joka päinvastoin pitää ihmistä - ehkei nyt sentään syntisenä tai perisyntisenä mutta ainakin kerta kaikkiaan typerän optimistisena ja ahneen edistysuskoisena, vaikka tämä ajautuukin valinnoissaan selkeästi kohti tuhoa.
Ja tämä käsityshän sopii kuin nakutettu juuri nykyään jatkuvasti eskaloituvaan ilmastonmuutoskeskusteluun, mitä tulee ihmisen kykyyn pelastaa itsensä ja maailma - siis elämä yleensä.
Olen kirjoittanut jossain kommentissa, että ei edes kristinusko kyennyt kehittämään niin perusteellisen totaalia ja nimenomaan konkreettisesti uhkaavaa oppia viimeisistä ajoista (eskatologia) kuin mihin tieteen, teknologian ja ihmisen ahneen nerouden seuraukset ovat johtamassa.
Näin ollen Nietzschen toive siitä, että yli-ihminen, jolla olisi moraalista, hengellistä ja tahdonvoimaista - siis vallanhaluista ja profeetallista viisautta, voisi tulla todeksi jossain merkillisessä, ihanteellis-arvofilosofisessa eli hyveellisessä muodossa, saattaakin olla katastrofaalinen harha ja pelkkä yksinäisen neron houre.
*
Nietzschen käsitys ihmisestä on ambivalentti, ja hänen luottamuksensa heihin vaihtelee. Hän kirjoittaa Antikristuksessa: ainut todellinen kristitty kuoli ristillä, ja että hänen opetuslapsensa ajautuivat kaunaan, valehteluun, petokseen ja pelkuruuteen heti tämän kuoleman jälkeen.
Toisaalta Nietzsche kirjoittaa kirjeessään parhaalle ystävälleen ja kolleegalleen Baselista, teologian professori Frans Overbeckille, ettei ole nähnyt missään niin hyveellistä elämää kuin kristittyjen parissa.
Toisaalta hän ylistää tahtoihmisiä, Caesaria, Brutusta jne, renessanssin yletöntä taiteellista voimaa ja suuria lahjakkuuksia - olkoonkin moraalisesti kyseenalaisia egoisteja.
Nietzschen paradoksaalinen ajattelu ja perspektivistis-ristiriitais-paradoksaalinen, filosofinen antropologia tulee esiin kommenteissa: röyhkeän poleeminen ironia: Onko minut ymmärretty oikein - Caesare Borgia (renessanssin rikollinen kardinaali) paavina!
Mutta kaikkein hienoiten tuo Nietzschen ongelmaisen antropologian ohjelmallisuus tulee esiin kommentissa, jossa hän toivoo, että kyettäisiin kehittämään ja kasvattamaan - ikäänkuin raaka-aineesta, joka on paljon hienompaa kuin marmori veistetäisiin 'kuvapatsas-ihminen', jossa yhdistyy roomalaisen keisarin vallantahto ja Kristuksen sielu.
*
Nietzsche filosofinen antropologia on äärimmäisen hankalasti systematisoitavissa, mutta varmaa on, että hän halveksi sisimmässään juutalaiskristillistä, kaunaista laumamoraalia ja arvosti 'vapaita henkiä' joille moraali oli lähes tuntematon asia, ja joille kunniantunto ja vapaan miehen hyveet merkitsivät henkisen tason huipentumaa.
Uskomatonta kyllä mutta Antikristuksessa Nietzsche kutsuu Jeesusta vapaaksi hengeksi - ja perustelee asian sillä, että Jeesuksessa ei ollut ressentimenttiä.
Subscribe to:
Posts (Atom)