Olipa kerran pedagoginen auktoriteetti 3

Erittäin rauhallinen luokkahuone

.

1

Siirrän tähän päreeseen [luku 3] Takkiraudan/Ironmistressin blogin päreeseen 'Alppilan koulusokora II' kirjoittamani kommentin, jotta hiukan paremmin hahmottuisi minkä tyyppinen kanta minulla on sekä tähän yksittäiseen tapaukseen että kouluhäiriköintiin yleensä. Jokainen tapaus on tietysti oma juttunsa, mutta tiettyjä yleisiä linjoja on pakko vetää. Muussa tapauksessa selittelemme yksityiskohtia loputtomiin, mikä vatvominen estää selkeän päätöksenteon kysymyksessä 'saako oppilas solvata opettajaa vai ei'. Vastaus on jyrkkä ei. Tällaista päätöstä ja linjausta vasten voimme sitten nopeammin ja selkeämmin ottaa kantaa tähänkin häiriköinti- ja työntämistapaukseen. Kuten sanottu muussa tapauksessa viilataan loputtomiin pilkkua siitä, kuinka vahva kosketus oppilaaseen on sallittua voimankäyttöä ja kuinka vahva ei. Olennaista on tietää, miksi voimakäyttöön piti turvautua. Ja jos tuo syy on oikeutettu, se oikeuttaa myös työntämisen, kunhan siitä ei seuraa oppilaalle vammoja. Ei riitä, että olisi voinut seurata, koska ei seurannut. Seuraus-etiikkaan vetoamalla voidaan tässä ainoastaan sotkea puurot ja vellit eli olennainen ja epäolennainen. Jos opettajan solvaaminen on ehdottomasti kiellettyä, tuon kiellon noudattaminen on ehdoton velvollisuus jokaiselle oppilaalle. Tästä kun lähdetään, ollaan jo hiukan selkeämmillä vesillä.

.
2

Luin äsken Hesarin verkkosivuilta arvostamani [musiikki- ym.-] toimittaja Minna Lindgrenin kirjoituksen ‘Suuttunut aikuinen on säälittävä’. Mielestäni se heijastelee aika hyvin monien kaikkea mahdollista voimankäyttöä vastustavien [etenkin naisten?] logiikkaa tässäkin kouluhäiriköintitapauksessa. Lindgren kirjoittaa omista lapsistaan ja itsestään:
.

'Ylpeänä katselen nyt, kuinka he solmivat kengännauhansa ja menevät ajallaan vessaan, nämä koululaiseni. Mutta miltä minusta tuntuisi, jos he kertoisivat, että opettaja työnsi heidät suutuspäissään ulos luokasta?
Minua tietysti hävettäisi. Melko pian, kesken vapaan kasvatustuokioni, muistaisin, miten minut heitettiin 70-luvulla ulos luokasta.
Yleensä siihen riitti opettajan kyllästynyt käsky. Joku teki sen anteeksi pyydellen ja yksi aina tarttui niskasta kiinni.
Englanninopettajan ei tarvinnut työntää minua ulos, sillä hän heitti huolellisesti höyrykiharrettuun päähäni märän sienen, ja kun käänsin kajalkatseeni kateederille, lensi naamalleni liitu.
Tuo oli kevennys. Minua oli syytäkin ojentaa, enkä ole siitä katkera. En tiedä vielä mitään niistä ongelmanuorista, joista kaikki tuntuvat tietävän kaiken, kun vaativat opettajille kovempia otteita kuin jääkiekkotuomareille.'
*
Siis mitä? ‘Minua oli syytäkin ojentaa, enkä ole siitä katkera’. Mutta opettaja ei silti saa käyttää voimaa eikä suuttua – niinkö? Missään tapauksessa? Entä onko suuttuminen sama asia kuin mikä tahansa kurinpidollinen toimenpide? Enkä tarkoita nyt pelkästään sienellä ja liidulla heittelyä. - - Oliko sinulla Minna joku oma yhtenäinen, selkeä ja mieluummin kohtuullisen ristiriidaton mielipide tästä asiasta? Nyt en sellaista pysty löytämään, vaikka miten luovasti ja samalla itseäni hilliten venyttäisin tulkintaa. 
 .
 Loputtoman vatvomisen ja/eli seurauseettisen modaliteetti-saivartelun [‘jos hän olisi työntänyt oppilasta hiukan kovempaa, niin tämä olisi kaatunut portaikkoon ~ siis: hän melkein työnsi oppilaan portaikkoon ~ siis: hän oikeudellisesti katsoen aiheutti sellaisen vaaratilanteen, että hän oikeastaan työnsi oppilaan portaikkoon’] välttämiseksi on syytä asettaa tämän kaltaisen ‘regressio/progressio’-päättelyn estämiseksi sääntö, joka sanoo: “oppilaan saa ‘tiettyjä menettelytapoja’ noudattaen poistaa luokasta välittömästi, jos hän solvaa opettajaa tai toistuvasti häiritsee opetusta opettajan huomautuksista huolimatta [3:n  huomautuksen jälkeen]”.
.
Ymmärtääkseni Alppilan koulun tapauksessa kummatkin kriteerit täyttyvät. ‘Tietyistä menettelytavoista’ en tässä yhteydessä kirjoita sen enempää. Mutta jos oppilaitten annetaan olettaa, että he voivat rangaistuksetta’ perseillä’ luokkahuoneessa miten sattuu, on annettu väärä signaali, jota ‘lahjakkaimmat’ häiriköt auliisti käyttävät hyväkseen sekä opettajan opetusta että siihen keskittyvien oppilaiden opiskelua [tahallisesti tai tahattomasti] sabotoidakseen. Muualla yhteiskunnassa tällaiset järjestyshäiriköt passitetaan yleensä putkaan, jos eivät puheesta tokene. Mutta siellä muualla yhteiskunnassa avoin häiriköinti onkin kiellettyä ja poliisin kontrollin alaista. Koulussa ja etenkään opetusvirastoissa sen sijaan ei tunnuta enää tiedettävän edes sitä, kuka voi lopulta päättää [paitsi Suuri Juristi] kurinpidollisista toimenpiteistä puhumattakaan siitä, onko tällä ‘kuka-hän-sitten-lieneekään’ edes oikeuksia päättää, vaikka häneltä [mikäli kyseessä on luokanopettaja] opetusvelvollisuutta noudattaakseen tällaista päätöksentekoa vaaditaankin. 
.
Pitää siis muistaa, että voimme rationaalisesti vaatia vain sellaisten velvollisuuksien noudattamista, mikä on meille mahdollista ja mihin kykenemme. Muussa tapauksessa lain ratifioima velvollisuus on tyhjä kirjain, ja Alppilan koulun tapauksessa näyttääkin siltä, että opettajalta on yhtäkkiä viety oikeus ja siten mahdollisuus toimia juuri sen velvollisuuden mukaisesti, jonka noudattamista häneltä kuitenkin laissa vaaditaan ja jonka suorittamisesta hänelle osaltaan myös palkka maksetaan. Kaksoissidos. Umpikuja. 
.
Sen sijaan oppilaalle esitetty vaatimus ja velvollisuus olla aiheuttamatta häiriötä opetukselle ja ehdoton kielto solvata opettajaa eivät ole oppilaalle mahdottomia velvollisuuksia noudattaa. Itse asiassa ne ovat kaiken oppimisen ja kasvamisen eli oppilaan persoonallisen kehittymisen ja edistymisen perusedellytyksiä, jotka opettajan velvollisuutena on turvata - tarvittaessa voimankäytöllisesti 'kohtuullisia' kurinpidollisia menettelyjä käyttäen. Jos 'kohtuullisista kurinpidollisista menettelyistä' ei kuitenkaan päästä koulussa yksimielisyyteen, sinne lienee paras hankkia erityisiä järjestyksenvalvojia, joilla on erilliset valtuudet poistaa häirikkö luokasta voimakeinoja käyttäen. Ja jos häirikköä ei järjestyksenvalvojienkaan [joilla ei ole poliisin valtuuksia eikä välineitä] toimesta saada ulos luokasta, hälytetään paikalle virkavalta, jolta eivät keinot ihan  heti lopu. - -  Tällainen visio näyttää tietysti täysin absurdita, mutta jotain hyvin absurdia on tässä nykyisessäkin kukkahattujen moralisointi-linjassa, joka kuten sanottu johtaa kurinpidolliseen kaksoissidokseen eli umpikujaan. 
.

3

Rauno Rasanen said...

.

'Täältäpäästä iso hali molemmille.’

.

Jos et nyt olisi taas kerran noin siirappimaisen tekopyhä. Ihan kuin jäisi hilloa sormiin, kun lukee tuon halituksen. Slitsis. Silti [?] sulatan rivien välistä vahingoniloisen ja riveiltä luettuna sosiaalipornoisen juttusi kohtalaisen [?] hyvin, koska olen tottunut [?] linjaasi ja koska tämä tapaus [kuten olen itse erittäin yleisellä ja poleemisella tasolla arvioinut] tosiaan heijastelee paljon suurempia kuvioita kuin, miltä päälle päin näyttää.

.

Oma diagnoosini on yhtä nopea kuin ‘varmakin’. Pojan äiti on liittoutunut sen opetusviraston troll-häxan kanssa [jonka nimeä en tietenkään tiedä] miesopettajaa vastaan. Huolimatta kasvaneesta sympatiastamme poikaparkaa kohtaan [joka on transferoinut (ks. psykoanalyysi) pahan olonsa tukevaan (ei läskiin) miesopettajaan], olen sitä mieltä, että opettaja silti on toiminut periaatteessa juuri niin kuin tuossa tilanteessa on paras toimia, sillä yksikään oppilas, taustastaan riippumatta, ei ole oikeutettu solvaamaan ainuttakaan opettajaa julkisesti luokkahuoneessa. Solvatkoon vaikka niissä keskusteluissa, joita käydään opetustilanteen ulkopuolella. Niissä voi päästää liikoja höyryjä pihalle, vähän viilentyä ja selvittää omaa päätään ja yrittää sitten arvioida tilannetta. Sen sijaan luokkahuone opetustilanteessa on ehdottomasti ihan eri tarkoitusta varten. Oppilas, joka siellä pimahtaa samaan tapaan kuin tämä poika, pitää toimittaa ulos.

.

Mutta jos nyt mm. juutuubissa nähty työntäminen on opettajalta kielletty [vaikka hän voimaa muka lain mukaan saakin käyttää (esimerkiksi hypnoosia?)] niin tarvitaanko näin ongelmallisten ja tulkinnanvaraisten tilanteitten ehkäisemiseen sittenkin esim. erillisiä järjestyksenvalvojia, jotka toimivat myös ikäänkuin linkkinä opettajan/koulun ja poliisin välillä? Se on luultavasti huono [ja ‘ylireagoitu’] ratkaisu koulu- ja opetusilmapiirin kannalta, mutta hyvä ei ole nykyinenkään tilanne, jossa vanhempien on mahdollista provosoida [kiristää?] opetusviraston kukkahatuilta omia hysterioitaan tukeva päätös.

.

PS. Suuri Juristi päättäköön [tuomariäänin 3-2] taas siitä, kuka tässä on oikeassa, kun me itse emme voi emmekä osaa. Paljon pusuhaleja syyttömille. Syyllisille hapanta hilloa.

.

PPS. Onneksi meillä on sentään fiksu opetusministeri, mutta ei ole mikään helppo tilanne hänellekään tämä.

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/04/alppilan-koulusokora-osa-ii.html

http://www.hs.fi/sunnuntai/Suuttunut+aikuinen+on+s%C3%A4%C3%A4litt%C3%A4v%C3%A4/a1305668338572?ref=hs-hitaat-e-2

http://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Lindgren

http://yle.fi/uutiset/opetusministeri_haluaa_tarkennuksia_opettajien_voimankayttooikeuksiin/6575022

http://yle.fi/uutiset/neljan_kylakoulun_ovet_sappiin_hameenlinnassa/5879831

Ei synny oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä ahneutta

Viimeistään G. W Bushin tässä kuvatekstissä käyttämät perustelut tekivät hänestä muun muassa rasistin - viis siitä miten hän oikeutti tappamisen ja keitä hän tapatti. - - Periaatteessa kaikki suvereenit johtajat ovat automaattisesti [jo viran puolesta] jonkin asteen rasisteja - niin Osama bin Laden kuin aikoinaan Margaret Thatcher - jopa Barack Obama [ainakin niin kauan kuin hän sotii Afganistanissa].

Rasismi on imeytynyt ihmisluontoon samalla tavalla kuin kaikki muukin itsekkyys ja vainoharhainen syyllistämisen tarve. Se on osa perittyä pahuuttamme - perisyntiä.
*
Kantin moraalifilosofia kaatuu (jos on kaatuakseen) perisyntiin, jota autonomisen järjen postuloinut Immanuel ei tietenkään voinut hyväksyä. Mutta jos moraalia ylipäätään on olemassa, se konstituoituu Kantin universaalin velvollisuusetiikan periaatteille/a.

Utilitarismi/seurausetiikka sen sijaan on pelkkä väliaikaisen pragmaattisen sopimisen prosessi - sopimusten teon ja purkamisen loputon suo, jossa moraali perustuu lähinnä rangaistuksen pelkoon ja hyödyn tavoitteluun [poliisi kontrolloimassa ahneita paskiaisia] eikä itsenäisesti [yksilöllinen harkinta] ja rationaalisesti [universaali praktinen tieto] saavutettuun vakaumukselliseen päätökseen siitä, mikä on oikein [ehdoton maksiimi].

1
Kommentteja ruukinmatruunan kommentteihin päreessään Päivän mietelmä [23.11].
*
Siteeraan kohtaa Ironmistressin Tomille kirjoittamasta kommentista, koska siitä käy hyvin ilmi se naivi yksinkertaisuus, jolla utilitaristit/seuraamuseetikot luulevat rasismin ja oikeutetun syrjinnän olevan eroteltavissa toisistaan. Päreeni on kriittinen kommentti etenkin kyseiseen sitaattiin.

Mutta kuten todettu, nuivinta hankittujen ominaisuuksien, kuten elämäntavan, osalta ei ole rasismia. Se, kuinka oikeutettua tällainen diskriminaatio on, puolestaan ei ratkea perinteisen etiikan eikä ennakkoluulojen kautta. Voimme soveltaa siihen ainoastaan seuraamusetiikkaa, t.s. määritellä, onko kyseinen diskriminaatio oikeutettua vai epäoikeutettua, vain tarkastelemalla kyseisen diskriminaation kohteena olevan ryhmän aikaansaannoksia. Esimerkiksi kielteinen suhtautuminen koulukiusaajiin ei ole rasismia, sillä koulukiusaaminen on elämäntapa ja koulukiusaamisen seuraukset ovat tuhoisia.

2
Kommenttiketju alkoi seuraavasti. Ironmistress kirjoitti minulle vastauksena nöyrään pyyntööni, saisinko vihata häntä [mutta-ei-kovin-karkeasti] myös tulevaisuudessa:

Rauno, toki saat vihata. Itsellesi sillä vain karmaa keräät.
*
RR kommentoi:

Minä en kerää mitään karmaa vaan pelkästään sinun taikauskomuksesi väittävät minun keräävän.

Uskonnollisuutesi on pelagiolaisuuden ja animismin sekoitusta - kalvinistis-buddhalaista. Selkokielellä sanottuna kyse on nihilismiin perustuvasta egoismista [ihminen on paska, elämä turhaa ja kauheaa; esim. Veblen] ja evoluutioteoriaan [survival of the fittest] tukeutuvasta xenofobisesta rasismista.

Ei ole väliä sillä, miten sinä rasismin juridisesti [ikäänkuin tilastollis-standardisoivasti] määrittelet, koska eiväthän määritelmät poista tunnustamaasi ihmisen [myös sinun] paskiaismaisuutta, vaan sillä miten sinun omaksumasi uskonnollisuus [yritys elää nihilismin kanssa] tukee nihilismin turruttamaa egoismiasi eli antaa sinulle voimaa elää vain omassa varassasi [suoraa ateismia kun et näytä kestävän].

Ja karman laki jos mikä on helppo kääntää kapitalistisen itsepyhityksen eli soteriologisen pelagiolaisuuden puhetorveksi.

Tämä on sinun rasismisi ydin.
*
Ironmistress vastasi:
Rauno, tähän mennessä rasismi on tarkoittanut rotudiskriminaatiota ja rotuvihaa eli ihmisen syntyperään ja perinnöllisiin ominaisuuksiin, kuten ihonväriin, kohdistuvaa antipatiaa ja vihamielisyyttä.

On vielä näyttämättä, miten se ruukinmatruunassa ilmenisi. Ruukinmatruuna päinvastoin on sanoutunut useammassakin tekstissään jyrkästi irti rasismista.

Diskriminaatio hankittujen ominaisuuksien, kuten antisosiaalisen tai rikollisen elämäntavan, perusteella ei ole rasismia. Ihminen ei ole rasisti jos hän vaikkapa inhoaa koulukiusaajia.

3
RR jatkaa:

Joopa joo. Sama vanha laulu, mutta minä menen syvemmälle kuin nuo määritelmät - olkoonkin, että taidan niputtaa sillä tavoin kaikki ihmiset rasisteiksi.

Toisin sanoen kannatan eräänlaista perisyntioppia siinä missä sinäkin [mikäli ihmisen paskamaisuus ja perisyntisyys voidaan samaistaa].

Mutta toisin kuin sinä, joka määrittelet moraalin vain tekojen ja niiden seurausten perusteella, minä tulkitsen ihmisen perimmäisen pahuuden kaiken rasismin perimmäiseksi syyksi ja lähtökohdaksi. Siksi en tee selkeää erottelua sen suhteen, mikä diskriminointi on rasismia ja mikä ei.

Tässä törmätään jälleen liberaalin ja universaalin oikeusmoraalin [jollaiseksi velvollisuusetiikka on kapitalismissa vääristynyt] yhteen perimmäiseen ongelmaan.

Miten pelkkä yksittäisiin oikeuksiin ja tekojen seurauksiin kiinnittyvä juridiikka muka pystyy tekemään kategorisen eron a) rasistisen diskriminaation ja b] pelkästään antisosiaaliseksi luokitellun käyttäytymisen tai vain somaleihin muslimeina kohdistuvan inhon välillä, jos lähtökohta aina jo kuitenkin piilee siinä, että meillä on taipumus tehdä noita diskriminoivia erotteluja luontaisesti - ihmiseläin-luontomme itsesäilytystarpeen, seksuaalisen rivaliteetin ja reviirihakuisuuden takia?

Kun yritämme turvata reviirimme juridisesti [muodollisesti perustelut a) ja b) eivät eroa tässä toisistaan], niin eikö olekin melko kaksinaismoralistista väittää, että vain ja juuri me olemme oikeassa, vaikka nuo toiset, joita karsastamme, luultavasti ajattelevat oikeuksistaan aivan samalla tavoin - samoista lähtökohdista ja saman motivaation ajamana?

Mistä me sitten olemme saaneet 'esikoisoikeutemme' tähän maahan? Emme alunperin mistään muusta kuin maan ekspansiivisesta valtauksesta [ajamalla lappalaiset vähitellen Jäämeren rannoille] ja sen jälkeen automaattisesti perittyyn reviiriin lokeroituneesta itsesäilysvaistostamme [nimitimme sen sittemmin oikeudeksemme], mikä vaisto on kuitenkin jälleen yhteinen [ja globaali, siis ei-lokaali] kaikille eläville olennoille.

Maan valtaus, sen omistukseen ja hallinnoimiseen keksityt 'luonnollisen' oikeuden perustelut eivät kuitenkaan vielä riitä universaaliksi oikeutukseksi/perusteluksi omistusoikeutemme loukkaamattomuudelle muualla kuin lakitekstiin kirjoitetussa julistuksen omaisessa eli vallankaappauksen oikeuttavassa aksioomassa.

Toisin sanoen - mikään sofistikoitunut perustelu tässä tuskin riittää, sillä oikeudet eivät ole jumalallisia tai luonnollisia [ne ovat pelkkää retoriikkaa] - tai sitten on the contrary omistuksen oikeuttamiseen riittää mikä tahansa rikollinen riisto kuten Yhdysvaltojenkin synty raadollisesti opettaa.

Väestötieteellisesti asioita tarkastellen ihmisten ja valtioitten lait ovat pelkkää pintakuohua, jonka alla kytee ekspansiivinen ja vastustuksen tuhoamiseen pyrkivä saatanallinen voima - - .

Yritys poistaa rasismi lakisääteisesti on tietysti täysin välttämätöntä, mutta koska lait eivät pysty muuttamaan ihmisen perisyntiluonnetta miksikään - ainoastaan kontrolloimaan sitä ja rankaisemaan lain rikkomisesta eli lopulta kanavoimaan pahuuttamme sosialisaatioprosessiksi, jonka kulttuurin ja kapitalismin kesyttämä ihminen viime kädessä itse tuottaa [biovalta], päädymme kehään, joka produsoi yhä uudestaan joskin tietysti uusissa muodoissa [fantasiat ovat väkevä voima] sitä samaa diskriminaatiota, jonka lähde voidaan siis ad inf. identifioida ihmisen perisyntisyyteen.

Yhteenvedon omaisesti sanottuna - en halua vetää niin tiukkaa rajaa rasismin eli perinnöllisiin ominaisuuksiin ja 'oikeutetun' diskriminaation eli hankittuihin ominaisuuksiin [miten sinä hankitut ominaisuudet eksaktisti muka määrittelet?] kohdistuvan diskriminaation välillä kuin sinä, koska molemmat kumpuavat samasta juuresta, jolloin esimerkiksi sinun yrityksesi tehdä laadullinen ero muslimi-mamu-inhosi ja rodullisiin ominaisuuksiin kohdistuvan inhon välillä ei vakuuta ainakaan minua.

Kyseessä on keinotekoinen jako ad hoc, joka vain uusintaa ja modifioi sinun omaa pahuuttasi [perisyntiä] uudessa - sinulle paremmin soveltuvassa muodossa.

4
Huomaan ajautuneeni reduktionismiin perisyntiin vedotessani [minä - paraskin profeetta - -;\].

Ongelmakseni nousee nyt se, että mikäli en halua tehdä selkeää eroa rasismin ja muunlaisen syrjinnän välillä, syytökseni myös sinua kohtaan matruuna tavallaan raukeaa - siltä putoaa pohja pois, koska minulla ei ole enää kriteeriä, jolla tuon eron voi tunnistaa. Perisynti tekee meistä kaikista syyllisiä, mutta samalla se paradoksaalisesti myös vapauttaa meidät syyllisyydestä jonkin yksittäisen synnin suhteen.

Mutta kuten edellä totesin, tarvitsemme tietysti välttämättä lakeja rasistista syrjintää estämään ja kontrolloimaan.

Silti luottamukseni näiden lakien tehokkuuteen ei ole kovin suurta, koska rasistista syrjintää ei ole saatu lopetettua maailmasta - se vain on [kuten totesin] muuntunut ja saanut uusia ilmenemismuotoja, joita on hyvin hankala erottaa hankittuihin ominaisuuksiin [onko tietyn väkivaltaisena pidetyn uskonnon harjoittaminen hankittu ominaísuus?] kohdistuvasta syrjinnästä.

Esimerkiksi USA on käytännössä edelleenkin rasistinen valtio. Akerlof ja Shiller [2009] sivuavat aihetta hienosti luvussa Miksi köyhyys on poikkeuksellisen yleistä vähemmistöjen keskuudessa? He eivät kuitenkaan löydä syytä köyhyyteen siitä, että vähemmistöjen älykkyysosamäärät ovat alhaisempia kuin valkoisen enemmistön, kuten sinä matruuna luultavasti väittäisit.

[Kehotan sinua RM jälleen lukemaan ko. kirjan. Sieltä kyllä löytyy myös nippelitietoa sinulle - ei pelkästään niiden 'inhimillisten tekijöiden' analyysia, joita kirjan otsikko Animal Spirits-nimikkeellä pohtii, joten et välttämättä ikävysty sitä lukiessa ;?\].
*
http://takkirauta.blogspot.com/2010/11/paivan-mietelma_23.html
http://www.serendipity.li/impeachment.htm