Akateemisessa maailmassa käydään
kovaa taistelua tiedettä popularisoivien teosten vastuusta.
Teoreettisen filosofian dosentti Juha Himanka kyseenalaistaa Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan populaarikirjallisen tuotannon tuoreessa Tieteessä Tapahtuu -lehden numerossa (3/2013).
Dosentti Himangan mielestä teoreettisen fysiikan professori Enqvist ja avaruustähtitieteen professori Valtaoja laukovat totuuksia ihmiselämästä heppoisin perustein.
"Enqvistin ja Valtaojan mielestä he tietävät, mistä todellisuus koostuu", puhelimitse tavoitettu Himanka kertoo.
"Ja että se rakennelma on niin vaikea, että ihmisten ei kannata ajatella itse, vaan luottaa heihin."
Artikkelissa Himanka kirjoittaa, että perustelematta jää muun muassa tämä Valtaojan uskallettu väite:
"Tuhannet vuodet filosofiaa ja teologiaa eivät ole tuoneet meille yhtään [sic] ainoaa oikeaa oivallusta maailmankaikkeudesta; siihen pystyy vain tiede." (Kosmoksen siruja, Ursa, 2002).
Himanka myös vihjaa, että teoksessaan Kaiken käsikirja vuodelta 2012 Valtaoja olisi poiminut virheellisesti ajoittamansa solipsismin synnyn englanninkielisestä Wikipediasta.
Enqvistiä Himanka suomii siteeraamalla filosofi Pauli Pylkköä, joka teki arvion Enqvistin teoksesta Kuoleman ja unohtamisen käsikirja (2009).
Enqvist "on opettelemassa filosofian alkeita julkisuuden valokeilassa", Pylkkö toteaa viime vuonna verkossa ilmestyneessä 70 sivun tekstissä, jossa käsittelee myös muita Enqvistin teoksia.
Himanka kirjoittaa:
"On tietysti ymmärrettävää, että Enqvistin ja Valtaojan nopealla tahdilla ilmestyvät kirjat ovat argumentaatioltaan puutteellisia ja sisältävät virheitä."
Enqvist vastaa, että kritisoijat eivät ymmärrä hänen ja Valtaojan teosten luonnetta.
"Ne eivät ole tieteellisiä artikkeleita vaan yrityksiä popularisoida luonnontieteitä ja filosofiaa. Yhtä hyvin voisi tutkia 7 päivää -lehteä filosofian näkökulmasta."
"[Himangan] artikkeli koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä sätitään minua ja Valtaojaa, toisessa kyseenalaistetaan suhteellisuusteoria. Viimeksi mainittu on todennettu hiukkasmaailmassa miljoonin tavoin. Himanka kirjoittaa myös kaksoisparadoksin ongelmista. No, jo ensimmäisen vuoden fysiikan opiskelijat pystyvät ratkaisemaan ne muutamalla laskulla."
Enqvist sanoo olevansa pahoillaan filosofian puolesta tieteenä.
"Kun ihmiset lukevat tällaista kaunaista ja kateellisuuden värittämää tekstiä, he ajattelevat, että tätäkö se filosofia nyt sitten on."
Enqvist syyttää Himankaa asiattomuuksista, ja toivoo rakentavaa keskustelua.
Esko Valtaoja puolestaan toteaa, että "minä teen tieteellisen työni aivan muualla kuin populaareissa julkaisuissa".
Hän myös vakuuttaa, että tuntee solipsismin sen verran hyvin, ettei hänen tarvitse turvautua Wikipediaan.
Himangan mukaan debatin siemen kylvettiin vuonna 2002, kun hänen kirjoittamansa Se ei sittenkään pyöri ilmestyi.
Tammen kustantama teos käsitteli sitä, voidaanko Maan sanoa kiertävän Aurinkoa vai päinvastoin.
"Suhteellisuusteorian mukaan asian voi nähdä molemmin päin", Himanka sanoo.
Enqvistin mielestä epäselvyyttä ei ole, ja viittaa jo aiemmin käytyyn keskusteluun:
"Hän [Himanka] ei ole tajunnut, että Maa kiertää Aurinkoa sen gravitaation takia."
Himanka myöntää, että "luonnontieteiden voittokulku on ollut hämmentävän hieno", mutta perää ennen kaikkea pelisääntöjä, joilla akateemista keskustelua käydään.
"Tiedettä popularisoivia teoksia pitää ehdottomasti tehdä. Mutta jos aletaan väittää asioita ilman perusteluja, pitää selkeästi ilmaista, että kyseessä on spekulaatio."
"Luonnontieteet eivät todennäköisesti ratkaise meidän elinaikanamme vaikkapa ihmissuhteisiin ja rakkauteen liittyviä ongelmia, joista Enqvist ja Valtaoja niin varmaan sävyyn kirjoittavat. Siksi ihmisten on edelleen syytä pohtia perustavanlaatuisia kysymyksiä."
Juha Himangan artikkelin voi lukea osoitteessa www.tieteessatapahtuu.fi
.
2
Pauli Pylkkö upottaa Kari Enqvistin kaulaansa myöten reduktionismin suohon
.
Teoreettisen filosofian dosentti Juha Himanka kyseenalaistaa Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan populaarikirjallisen tuotannon tuoreessa Tieteessä Tapahtuu -lehden numerossa (3/2013).
Dosentti Himangan mielestä teoreettisen fysiikan professori Enqvist ja avaruustähtitieteen professori Valtaoja laukovat totuuksia ihmiselämästä heppoisin perustein.
"Enqvistin ja Valtaojan mielestä he tietävät, mistä todellisuus koostuu", puhelimitse tavoitettu Himanka kertoo.
"Ja että se rakennelma on niin vaikea, että ihmisten ei kannata ajatella itse, vaan luottaa heihin."
Artikkelissa Himanka kirjoittaa, että perustelematta jää muun muassa tämä Valtaojan uskallettu väite:
"Tuhannet vuodet filosofiaa ja teologiaa eivät ole tuoneet meille yhtään [sic] ainoaa oikeaa oivallusta maailmankaikkeudesta; siihen pystyy vain tiede." (Kosmoksen siruja, Ursa, 2002).
Himanka myös vihjaa, että teoksessaan Kaiken käsikirja vuodelta 2012 Valtaoja olisi poiminut virheellisesti ajoittamansa solipsismin synnyn englanninkielisestä Wikipediasta.
Enqvistiä Himanka suomii siteeraamalla filosofi Pauli Pylkköä, joka teki arvion Enqvistin teoksesta Kuoleman ja unohtamisen käsikirja (2009).
Enqvist "on opettelemassa filosofian alkeita julkisuuden valokeilassa", Pylkkö toteaa viime vuonna verkossa ilmestyneessä 70 sivun tekstissä, jossa käsittelee myös muita Enqvistin teoksia.
Himanka kirjoittaa:
"On tietysti ymmärrettävää, että Enqvistin ja Valtaojan nopealla tahdilla ilmestyvät kirjat ovat argumentaatioltaan puutteellisia ja sisältävät virheitä."
Enqvist vastaa, että kritisoijat eivät ymmärrä hänen ja Valtaojan teosten luonnetta.
"Ne eivät ole tieteellisiä artikkeleita vaan yrityksiä popularisoida luonnontieteitä ja filosofiaa. Yhtä hyvin voisi tutkia 7 päivää -lehteä filosofian näkökulmasta."
"[Himangan] artikkeli koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisessä sätitään minua ja Valtaojaa, toisessa kyseenalaistetaan suhteellisuusteoria. Viimeksi mainittu on todennettu hiukkasmaailmassa miljoonin tavoin. Himanka kirjoittaa myös kaksoisparadoksin ongelmista. No, jo ensimmäisen vuoden fysiikan opiskelijat pystyvät ratkaisemaan ne muutamalla laskulla."
Enqvist sanoo olevansa pahoillaan filosofian puolesta tieteenä.
"Kun ihmiset lukevat tällaista kaunaista ja kateellisuuden värittämää tekstiä, he ajattelevat, että tätäkö se filosofia nyt sitten on."
Enqvist syyttää Himankaa asiattomuuksista, ja toivoo rakentavaa keskustelua.
Esko Valtaoja puolestaan toteaa, että "minä teen tieteellisen työni aivan muualla kuin populaareissa julkaisuissa".
Hän myös vakuuttaa, että tuntee solipsismin sen verran hyvin, ettei hänen tarvitse turvautua Wikipediaan.
Himangan mukaan debatin siemen kylvettiin vuonna 2002, kun hänen kirjoittamansa Se ei sittenkään pyöri ilmestyi.
Tammen kustantama teos käsitteli sitä, voidaanko Maan sanoa kiertävän Aurinkoa vai päinvastoin.
"Suhteellisuusteorian mukaan asian voi nähdä molemmin päin", Himanka sanoo.
Enqvistin mielestä epäselvyyttä ei ole, ja viittaa jo aiemmin käytyyn keskusteluun:
"Hän [Himanka] ei ole tajunnut, että Maa kiertää Aurinkoa sen gravitaation takia."
Himanka myöntää, että "luonnontieteiden voittokulku on ollut hämmentävän hieno", mutta perää ennen kaikkea pelisääntöjä, joilla akateemista keskustelua käydään.
"Tiedettä popularisoivia teoksia pitää ehdottomasti tehdä. Mutta jos aletaan väittää asioita ilman perusteluja, pitää selkeästi ilmaista, että kyseessä on spekulaatio."
"Luonnontieteet eivät todennäköisesti ratkaise meidän elinaikanamme vaikkapa ihmissuhteisiin ja rakkauteen liittyviä ongelmia, joista Enqvist ja Valtaoja niin varmaan sävyyn kirjoittavat. Siksi ihmisten on edelleen syytä pohtia perustavanlaatuisia kysymyksiä."
Juha Himangan artikkelin voi lukea osoitteessa www.tieteessatapahtuu.fi
.
2
Pauli Pylkkö upottaa Kari Enqvistin kaulaansa myöten reduktionismin suohon
.
Fyysikkoviikari filosofian ihmemaassa – eli
olisiko tiedeuskovaisuutta hoidettava lääkkeillä ja kirurgialla? -
- Kari Enqvistin 'Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat' ja muita hänen
kirjoituksiaan
*
