Olipa kerran pedagoginen auktoriteetti 3

Erittäin rauhallinen luokkahuone

.

1

Siirrän tähän päreeseen [luku 3] Takkiraudan/Ironmistressin blogin päreeseen 'Alppilan koulusokora II' kirjoittamani kommentin, jotta hiukan paremmin hahmottuisi minkä tyyppinen kanta minulla on sekä tähän yksittäiseen tapaukseen että kouluhäiriköintiin yleensä. Jokainen tapaus on tietysti oma juttunsa, mutta tiettyjä yleisiä linjoja on pakko vetää. Muussa tapauksessa selittelemme yksityiskohtia loputtomiin, mikä vatvominen estää selkeän päätöksenteon kysymyksessä 'saako oppilas solvata opettajaa vai ei'. Vastaus on jyrkkä ei. Tällaista päätöstä ja linjausta vasten voimme sitten nopeammin ja selkeämmin ottaa kantaa tähänkin häiriköinti- ja työntämistapaukseen. Kuten sanottu muussa tapauksessa viilataan loputtomiin pilkkua siitä, kuinka vahva kosketus oppilaaseen on sallittua voimankäyttöä ja kuinka vahva ei. Olennaista on tietää, miksi voimakäyttöön piti turvautua. Ja jos tuo syy on oikeutettu, se oikeuttaa myös työntämisen, kunhan siitä ei seuraa oppilaalle vammoja. Ei riitä, että olisi voinut seurata, koska ei seurannut. Seuraus-etiikkaan vetoamalla voidaan tässä ainoastaan sotkea puurot ja vellit eli olennainen ja epäolennainen. Jos opettajan solvaaminen on ehdottomasti kiellettyä, tuon kiellon noudattaminen on ehdoton velvollisuus jokaiselle oppilaalle. Tästä kun lähdetään, ollaan jo hiukan selkeämmillä vesillä.

.
2

Luin äsken Hesarin verkkosivuilta arvostamani [musiikki- ym.-] toimittaja Minna Lindgrenin kirjoituksen ‘Suuttunut aikuinen on säälittävä’. Mielestäni se heijastelee aika hyvin monien kaikkea mahdollista voimankäyttöä vastustavien [etenkin naisten?] logiikkaa tässäkin kouluhäiriköintitapauksessa. Lindgren kirjoittaa omista lapsistaan ja itsestään:
.

'Ylpeänä katselen nyt, kuinka he solmivat kengännauhansa ja menevät ajallaan vessaan, nämä koululaiseni. Mutta miltä minusta tuntuisi, jos he kertoisivat, että opettaja työnsi heidät suutuspäissään ulos luokasta?
Minua tietysti hävettäisi. Melko pian, kesken vapaan kasvatustuokioni, muistaisin, miten minut heitettiin 70-luvulla ulos luokasta.
Yleensä siihen riitti opettajan kyllästynyt käsky. Joku teki sen anteeksi pyydellen ja yksi aina tarttui niskasta kiinni.
Englanninopettajan ei tarvinnut työntää minua ulos, sillä hän heitti huolellisesti höyrykiharrettuun päähäni märän sienen, ja kun käänsin kajalkatseeni kateederille, lensi naamalleni liitu.
Tuo oli kevennys. Minua oli syytäkin ojentaa, enkä ole siitä katkera. En tiedä vielä mitään niistä ongelmanuorista, joista kaikki tuntuvat tietävän kaiken, kun vaativat opettajille kovempia otteita kuin jääkiekkotuomareille.'
*
Siis mitä? ‘Minua oli syytäkin ojentaa, enkä ole siitä katkera’. Mutta opettaja ei silti saa käyttää voimaa eikä suuttua – niinkö? Missään tapauksessa? Entä onko suuttuminen sama asia kuin mikä tahansa kurinpidollinen toimenpide? Enkä tarkoita nyt pelkästään sienellä ja liidulla heittelyä. - - Oliko sinulla Minna joku oma yhtenäinen, selkeä ja mieluummin kohtuullisen ristiriidaton mielipide tästä asiasta? Nyt en sellaista pysty löytämään, vaikka miten luovasti ja samalla itseäni hilliten venyttäisin tulkintaa. 
 .
 Loputtoman vatvomisen ja/eli seurauseettisen modaliteetti-saivartelun [‘jos hän olisi työntänyt oppilasta hiukan kovempaa, niin tämä olisi kaatunut portaikkoon ~ siis: hän melkein työnsi oppilaan portaikkoon ~ siis: hän oikeudellisesti katsoen aiheutti sellaisen vaaratilanteen, että hän oikeastaan työnsi oppilaan portaikkoon’] välttämiseksi on syytä asettaa tämän kaltaisen ‘regressio/progressio’-päättelyn estämiseksi sääntö, joka sanoo: “oppilaan saa ‘tiettyjä menettelytapoja’ noudattaen poistaa luokasta välittömästi, jos hän solvaa opettajaa tai toistuvasti häiritsee opetusta opettajan huomautuksista huolimatta [3:n  huomautuksen jälkeen]”.
.
Ymmärtääkseni Alppilan koulun tapauksessa kummatkin kriteerit täyttyvät. ‘Tietyistä menettelytavoista’ en tässä yhteydessä kirjoita sen enempää. Mutta jos oppilaitten annetaan olettaa, että he voivat rangaistuksetta’ perseillä’ luokkahuoneessa miten sattuu, on annettu väärä signaali, jota ‘lahjakkaimmat’ häiriköt auliisti käyttävät hyväkseen sekä opettajan opetusta että siihen keskittyvien oppilaiden opiskelua [tahallisesti tai tahattomasti] sabotoidakseen. Muualla yhteiskunnassa tällaiset järjestyshäiriköt passitetaan yleensä putkaan, jos eivät puheesta tokene. Mutta siellä muualla yhteiskunnassa avoin häiriköinti onkin kiellettyä ja poliisin kontrollin alaista. Koulussa ja etenkään opetusvirastoissa sen sijaan ei tunnuta enää tiedettävän edes sitä, kuka voi lopulta päättää [paitsi Suuri Juristi] kurinpidollisista toimenpiteistä puhumattakaan siitä, onko tällä ‘kuka-hän-sitten-lieneekään’ edes oikeuksia päättää, vaikka häneltä [mikäli kyseessä on luokanopettaja] opetusvelvollisuutta noudattaakseen tällaista päätöksentekoa vaaditaankin. 
.
Pitää siis muistaa, että voimme rationaalisesti vaatia vain sellaisten velvollisuuksien noudattamista, mikä on meille mahdollista ja mihin kykenemme. Muussa tapauksessa lain ratifioima velvollisuus on tyhjä kirjain, ja Alppilan koulun tapauksessa näyttääkin siltä, että opettajalta on yhtäkkiä viety oikeus ja siten mahdollisuus toimia juuri sen velvollisuuden mukaisesti, jonka noudattamista häneltä kuitenkin laissa vaaditaan ja jonka suorittamisesta hänelle osaltaan myös palkka maksetaan. Kaksoissidos. Umpikuja. 
.
Sen sijaan oppilaalle esitetty vaatimus ja velvollisuus olla aiheuttamatta häiriötä opetukselle ja ehdoton kielto solvata opettajaa eivät ole oppilaalle mahdottomia velvollisuuksia noudattaa. Itse asiassa ne ovat kaiken oppimisen ja kasvamisen eli oppilaan persoonallisen kehittymisen ja edistymisen perusedellytyksiä, jotka opettajan velvollisuutena on turvata - tarvittaessa voimankäytöllisesti 'kohtuullisia' kurinpidollisia menettelyjä käyttäen. Jos 'kohtuullisista kurinpidollisista menettelyistä' ei kuitenkaan päästä koulussa yksimielisyyteen, sinne lienee paras hankkia erityisiä järjestyksenvalvojia, joilla on erilliset valtuudet poistaa häirikkö luokasta voimakeinoja käyttäen. Ja jos häirikköä ei järjestyksenvalvojienkaan [joilla ei ole poliisin valtuuksia eikä välineitä] toimesta saada ulos luokasta, hälytetään paikalle virkavalta, jolta eivät keinot ihan  heti lopu. - -  Tällainen visio näyttää tietysti täysin absurdita, mutta jotain hyvin absurdia on tässä nykyisessäkin kukkahattujen moralisointi-linjassa, joka kuten sanottu johtaa kurinpidolliseen kaksoissidokseen eli umpikujaan. 
.

3

Rauno Rasanen said...

.

'Täältäpäästä iso hali molemmille.’

.

Jos et nyt olisi taas kerran noin siirappimaisen tekopyhä. Ihan kuin jäisi hilloa sormiin, kun lukee tuon halituksen. Slitsis. Silti [?] sulatan rivien välistä vahingoniloisen ja riveiltä luettuna sosiaalipornoisen juttusi kohtalaisen [?] hyvin, koska olen tottunut [?] linjaasi ja koska tämä tapaus [kuten olen itse erittäin yleisellä ja poleemisella tasolla arvioinut] tosiaan heijastelee paljon suurempia kuvioita kuin, miltä päälle päin näyttää.

.

Oma diagnoosini on yhtä nopea kuin ‘varmakin’. Pojan äiti on liittoutunut sen opetusviraston troll-häxan kanssa [jonka nimeä en tietenkään tiedä] miesopettajaa vastaan. Huolimatta kasvaneesta sympatiastamme poikaparkaa kohtaan [joka on transferoinut (ks. psykoanalyysi) pahan olonsa tukevaan (ei läskiin) miesopettajaan], olen sitä mieltä, että opettaja silti on toiminut periaatteessa juuri niin kuin tuossa tilanteessa on paras toimia, sillä yksikään oppilas, taustastaan riippumatta, ei ole oikeutettu solvaamaan ainuttakaan opettajaa julkisesti luokkahuoneessa. Solvatkoon vaikka niissä keskusteluissa, joita käydään opetustilanteen ulkopuolella. Niissä voi päästää liikoja höyryjä pihalle, vähän viilentyä ja selvittää omaa päätään ja yrittää sitten arvioida tilannetta. Sen sijaan luokkahuone opetustilanteessa on ehdottomasti ihan eri tarkoitusta varten. Oppilas, joka siellä pimahtaa samaan tapaan kuin tämä poika, pitää toimittaa ulos.

.

Mutta jos nyt mm. juutuubissa nähty työntäminen on opettajalta kielletty [vaikka hän voimaa muka lain mukaan saakin käyttää (esimerkiksi hypnoosia?)] niin tarvitaanko näin ongelmallisten ja tulkinnanvaraisten tilanteitten ehkäisemiseen sittenkin esim. erillisiä järjestyksenvalvojia, jotka toimivat myös ikäänkuin linkkinä opettajan/koulun ja poliisin välillä? Se on luultavasti huono [ja ‘ylireagoitu’] ratkaisu koulu- ja opetusilmapiirin kannalta, mutta hyvä ei ole nykyinenkään tilanne, jossa vanhempien on mahdollista provosoida [kiristää?] opetusviraston kukkahatuilta omia hysterioitaan tukeva päätös.

.

PS. Suuri Juristi päättäköön [tuomariäänin 3-2] taas siitä, kuka tässä on oikeassa, kun me itse emme voi emmekä osaa. Paljon pusuhaleja syyttömille. Syyllisille hapanta hilloa.

.

PPS. Onneksi meillä on sentään fiksu opetusministeri, mutta ei ole mikään helppo tilanne hänellekään tämä.

*

http://takkirauta.blogspot.fi/2013/04/alppilan-koulusokora-osa-ii.html

http://www.hs.fi/sunnuntai/Suuttunut+aikuinen+on+s%C3%A4%C3%A4litt%C3%A4v%C3%A4/a1305668338572?ref=hs-hitaat-e-2

http://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Lindgren

http://yle.fi/uutiset/opetusministeri_haluaa_tarkennuksia_opettajien_voimankayttooikeuksiin/6575022

http://yle.fi/uutiset/neljan_kylakoulun_ovet_sappiin_hameenlinnassa/5879831

'Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee' [?]

http://www.hs.fi/ulkomaat/Opettajan+solvaaminen+on+Puolassa+rikos/a1365747576095

Olipa kerran pedagoginen auktoriteetti

Kaksoissidos on vallankäytön tehokkain ja ristiriitaisin muoto [mitä vain ikinä mies teetkään, se on väärin].

.

Sovinistis-symbolinen mini-pamfletti siitä, miten Alppilan koulun tapaus heijastaa koko modernin projektin sisäistä arvo- ja normiristiriitaa. 

.

Tähän on tultu, kun tasa-arvoistuneitten naisten edustama hyysäysmentaliteetti ja ikuinen ‘mikä-sun-oikein-on’-keskustelukulttuuri jyrää kouluinstituution lopullisesti. Kuria ei osata pitää eikä sen pitämiseen anneta myöskään enää mahdollisuuksia. Opettajan pedagoginen auktoriteetti ei ole enää pitkään aikaan ollut mikään legitiimi itsestään selvyys. Asia on pikemminkin päinvastoin, sillä ne miesopettajat, jotka yrittävät turvata opetus- ja opiskelurauhan luokan suurelle oppilasenemmistölle, erotetaan. Hyvin siis menee ja häiriköt nauraa. - - On säälittävää nähdä, miten yhteiskuntamme yleinen normittomuus, arvoliberalismi ja pinnallinen konsumerismi heijastuu kaikkein tärkeimmässä instituutiossa eli koululaitoksessa näin räikeällä tavalla. Vielä säälittävämpää kuitenkin on, että myös opettaja-auktoriteetin katoaminen seuraa yleistä modernisaatiokehitystä, jota voi pitää ytimeltään feminiinisenä projektina, mikä merkitsee, että kitisevien akkojen valitukset on kuultu ja huomioitu moneen sataan tuhanteen kertaan ja heidän oikeuksiaan on lisätty jatkuvasti aina siinä määrin, että kiitokseksi lisääntyneestä vaikutusvallastaan ja vapaudestaan naiset ovat juuri uusiin oikeuksiinsa vedoten ryhtyneet syyttämään ‘hegemoniastaan luopuneita’ miehiä [kiittämättömyys on (nais)maailman palkka] kaikesta yhteiskunnassamme nykyään ilmentyvästä anarkismista ja hällä-väliä-asenteesta - ikään kuin naiset eivät tajuaisi itse olevansa tuon mentaliteetin merkittävimpiä ylläpitäjiä vääristyneen yliempaattisilla voivotteluillaan, joista löytyy pedagogista uskottavuutta, johdonmukaisuutta ja ohjaavuutta yhtä paljon kuin finanssivalvontavirastolta juridista valtaa. - - Antaa siis yhden häirikön terrorisoida koko luokkaa. Älköön häneen koskettako sormellakaan. Äidin pikku poikaan. Voi voi. Ei saa kieltää lasta. Se kun on niin luova. - - Fuck you, sanon minä. Tätä menoa loputkin miehet jättävät opettajan ammatin ja siirtyvät sellaisiin hommiin, joissa heidän ei tarvitse kokea ajautuneensa kaksoissidokseen, jossa ei voi tehdä mitään oikein. Jos et poista häirikköä luokasta, et voi opettaa muita. Jos poistat häirikön luokasta kädestä pitäen, olet väkivaltainen ja sinut erotetaan. Miksi siis ylipäätään edes yrittäisit kouluttaa itsesi opettajaksi? Vaihda ammattia ja jätä naiset veisaamaan tuota samaa ikuista virttään empatiasta ja keskustelun autuaaksi tekevästä voimasta, joka muuttaa muka pahimmankin häirikön hyvin käyttäytyväksi pikku enkeliksi. - - Mutta edes sitä sinä mies et voi tehdä, sillä ei aikaakaan, kun tuo kitisevä, voivotteleva, taivasteleva ja paheksuva naislauma syyttää sinua vastuun pakenemisesta ja ilmaisee halveksivansa sinua miehenä. Minkäs teet. Näin huomaat olevasi ikuisesti ja lopullisesti sidottu feminiinisen epäjohdonmukaisuuden ja selkään puukottamisen kulttuuriin. Voit vain yrittää jatkaa samaan tapaan kuin ennenkin ja tehdä itsestäsi narrin yrittämällä ylläpitää pedagogista auktoriteettia, jonka toteuttamisen mahdollisuudet sinulta kuitenkin on jo riistetty - kiitos sympaattisten ellei peräti rakastettavien feminiinien, kiitos koko kapitalistisen modernisaation projektin, joka on antanut etenkin naisille, lapsille ja muille ‘vähäväkisille’ oikeuden ja vapauden olla juuri niin hysteerisen vastuuttomia kuin kaupallisen arvoliberaalisuuden kannalta on suotavaa konsulttidemokratiaksi muuttuvassa, mainosmedian manipuloimassa ja korruptoimassa, nautinto-affektiensa perässä juoksevien taloussubjektien individualistisessa maailmassa, josta puuttuu yhtenäinen, kokonaisvaltainen ja yhteisöllinen ymmärrys kaikkia koskevista perusnormeista sekä yhteisistä velvollisuuksista ja niiden noudattamisesta. - - Niinpä Alppilan yläasteen opettajan erottaminen on paljon enemmän kuin oikeusjärjestelmämme yksittäinen moka. Se symboloi koko kasvatuksellisen modernin sisäistä ristiriitaa, sekavaa päättämättömyyden tilaa ja eettisen ymmärryksen tajun rappioksi pahentunutta avoimuuden eli loputtomaksi hölötykseksi muuttuneen tunnustamisen kulttuurimme sokeaa uskoa naiviin arvo- ja normiliberalismiin. Modernin projekti on kaksoissidos, joka lopulta kääntyy itseään vastaan eli tekee mahdottomaksi sen kaltaisen vapauden toteutumisen, jota se itse alunperin niin ylevästi, toiveikkaasti ja jopa menestyksekkäästi oli ajamassa.

*

http://www.hs.fi/kotimaa/Kaupunginhallituksen+Tenkula+Opettajan+kirjallinen+varoitus+olisi+riitt%C3%A4nyt/a1365471654546

https://groups.google.com/forum/?fromgroups=#!topic/sfnet.keskustelu.psykologia/52HNcB7yEq8

http://www.thefreedictionary.com/double+bind

http://en.wikipedia.org/wiki/Double_bind

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Modern_Project

http://www.telsu.fi/olipa+kerran/-1