Shall I compare thee to a summer's day?
Thou art more lovely and more temperate:
Rough winds do shake the darling buds of May,
And summer's lease hath all too short a date:
Sometime too hot the eye of heaven shines,
And often is his gold complexion dimmed,
And every fair from fair sometime declines,
By chance, or nature's changing course untrimmed:
But thy eternal summer shall not fade,
Nor lose possession of that fair thou ow'st,
Nor shall death brag thou wander'st in his shade,
When in eternal lines to time thou grow'st,
So long as men can breathe, or eyes can see,
So long lives this, and this gives life to thee.
*
Sinua vertaisinko suven aikaan?
Ei, olet vakaampi ja lempeämpi:
suloiset kevään ummut viima raastaa
ja suvi joutuin irtisanotaan
liiaksi paahtaa joskus taivaan silmä,
sen kultahipiäkin himmentyy;
niin laskee kaiken kauniin kauneus
vahingon taikka luonnon kierron kautta
Vain sinun suvesi on ikuinen,
ei häivy eikä hukkaa kaunistasi,
ei kerskaa kuolema; käyt varjon alla,
kun kasvat aikaan säkein ikuisin;
niin kauan kuin on silmä näkemässä
tai rinta hengittää, saat elää tässä.
'Unelma lapsesta peilikuvana ja jatkuvana heijastuksena tulevaisuuteen saa väistyä, kun tilalle astuu ajatus: 'saat elää tässä', tässä rakkausrunossa, tässä hienossa kielestä rakennetussa peilissä, joka on paljon varmempi tapa turvata täydellisen kauneuden koskemattomuus ja siirtää se tuleville sukupolville. Itse asiassa Shakespeare on korvannut naisen, jonka hän yritti taivuttaa nuoren miehen saattamaan raskaaksi; ei nainen, vaan runoilija voi synnyttää nuoren miehen kestävän kuvan.'
Stephen Greenblatt:Shakespeare, s. 253.
*
http://www.shakespeares-sonnets.com/sonn01.htm#anchor018
Thou art more lovely and more temperate:
Rough winds do shake the darling buds of May,
And summer's lease hath all too short a date:
Sometime too hot the eye of heaven shines,
And often is his gold complexion dimmed,
And every fair from fair sometime declines,
By chance, or nature's changing course untrimmed:
But thy eternal summer shall not fade,
Nor lose possession of that fair thou ow'st,
Nor shall death brag thou wander'st in his shade,
When in eternal lines to time thou grow'st,
So long as men can breathe, or eyes can see,
So long lives this, and this gives life to thee.
*
Sinua vertaisinko suven aikaan?
Ei, olet vakaampi ja lempeämpi:
suloiset kevään ummut viima raastaa
ja suvi joutuin irtisanotaan
liiaksi paahtaa joskus taivaan silmä,
sen kultahipiäkin himmentyy;
niin laskee kaiken kauniin kauneus
vahingon taikka luonnon kierron kautta
Vain sinun suvesi on ikuinen,
ei häivy eikä hukkaa kaunistasi,
ei kerskaa kuolema; käyt varjon alla,
kun kasvat aikaan säkein ikuisin;
niin kauan kuin on silmä näkemässä
tai rinta hengittää, saat elää tässä.
'Unelma lapsesta peilikuvana ja jatkuvana heijastuksena tulevaisuuteen saa väistyä, kun tilalle astuu ajatus: 'saat elää tässä', tässä rakkausrunossa, tässä hienossa kielestä rakennetussa peilissä, joka on paljon varmempi tapa turvata täydellisen kauneuden koskemattomuus ja siirtää se tuleville sukupolville. Itse asiassa Shakespeare on korvannut naisen, jonka hän yritti taivuttaa nuoren miehen saattamaan raskaaksi; ei nainen, vaan runoilija voi synnyttää nuoren miehen kestävän kuvan.'
Stephen Greenblatt:Shakespeare, s. 253.
*
http://www.shakespeares-sonnets.com/sonn01.htm#anchor018
