Jalopeura(tar) Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesasta

Former Mossad agent Tzipi Livni has reached top echeleons of Israeli politics.

Onko Ironmistress Tzipi Livnin suomalainen kolleega?

[K-mafia tarkistelee, onko tekstiin jäänyt maamiinoja (on jäänyt, niinkuin pitikin) - viimeksi klo: 22.45)]
1
Elisa kirjoitti edellisen päreeni kommentissaan Takkiraudan päreeseen viitaten: 'Lasten pakkohuostaanotoista tulee ensimmäisenä mieleen aboriginaalien kohtelu viime vuosisadalla. Jopa satatuhatta lasta erotettiin väkivalloin vanhemmistaan, suvustaan ja kulttuuristaan. Vain heidän etnisen taustansa takia. - - En pysty ymmärtämään, että yksikään itseään järkevänä pitävä ihminen voisi tänä päivänä kannattaa moista ajattelua. Jopa Australian pääministeri on pyytänyt aboriginaaleilta anteeksi heidän kohtelua.'

Vaikea on minunkin ymmärtää Takkiraudan etnisen puhdistuksen vaatimuksia romanien suhteen. Ja tämähän ei ollut suinkaan mitään poikkeuksellista puhetta häneltä - päinvastoin. Mutta olennaisinta nyt lienee, että tällä kertaa tuo puhe täyttää rasismin tunnusmerkit, koska se kehottaa tietyn kansanryhmän sisäisen integraation ja identiteetin murskaamiseen.
..................
On tullut aika toimia. Emme voi enää antaa vihollisen noin vain soluttautua maahamme Suomen maahanmuuttolakia emmekä edes kansainvälisiä diplomaattiteitä hyväksi käyttäen.

Esitänkin Ruukinmatruunasta seuraavassa vakavan epäilyn, joka saattaa tietysti viedä minut juridisesti heikoille jäille, mutta joskushan kyseinen epäily on tuotava ilmi/julki. Olkoon se hetki nyt.

Matruunan esittämät vaatimukset eli totuudet kuten hän niin mieluusti sanoisi (esim. romanilasten pakkohuostaanoton välttämättömyys ja islamistien tehostettu tarkkailu), ovat saaneet minut epäilemään hänen toimivan (natsien Waffen-SS:n verratun) Israelin tiedustelupalvelu Mossadin laskuun Suomessa.

Joten kun Matruuna nyt sanavapauden nimissä vouhkaa Stasi-listojen julkistamiseksi, niin minä vaadin saman sananvapauden nimissä (sekä demokratian, liberalismin ja ylipäätään kaikkien mahdollisten ihmisoikeuksien nimissä) tutkimaan myös Ironmistressin nykyiset kytkennät Israelin turvallisuuspoliittiseen tiedusteluun Suomessa.

Ironmistress (mitä ilmeisimmin Mossadin antama koodinimi) saattaa olla Israelin agentti - vakooja, jolle on annettu missio koskien maahanmuuttopolitiikkaamme.

On myös enemmän kuin toivottavaa (sillä RM ei toimi yksin), että poliisi ryhtyisi tutkimaan esim. Ben Zyskowitsin, Ruben Stillerin ja ylipäätään kaikkien Suomen juutalaisten (etenkin sionistiepäiltyjen) Mossad-kytkentöjä mitä pikimmin. Näillä ihmisillä saattaa olla salainen agenda kaapata valta Suomessa ja alistaa sen alkuperäisväestö hallintaansa aivan kuten Israel on tehnyt palestiinalaisille Gazan alueella.

Kuvitelkaapa vain Suomi sionistien alistus- ja kostopolitiikan leirinä. Näin Giorgio Agambenin State of Exception toteutuisi yllättävällä tavalla jopa täällä demokraattisessa lintukodossamme.
Suomen kansan kulttuurisen identiteetin murtamiseksi ja valtansa lopulliseksi sinetiksi Mossad jopa säätäisi lain, joka pakottaa Suomen aboriginaali-miehet - myös aikuiset! - ympärileikattaviksi. Mikä julkea (chutzpah) nöyryytys!
.......
Hämmästellessänne häikäilemätöntä ja uhkarohkeaa röyhkeyttäni - olenhan asettamassa päätäni Jalopeuran (Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesasta) kitaan, korostan uudelleen, että jos kerran joku puolimilitantti juutalainen anti-islamistitar saa sananvapauden nimissä esittää joitain vähemmistöjä niin raaan rankasti diskriminoivia kommentteja kuin Takkirauta, niin sillä samalla oikeudella minä vaadin hänen Mossad-taustojensa tutkimista, koska eivätkö juuri tuollaiset kommentit ole täydellisessä ristiriidassa sen demokraattisen ja sananvapaudesta kumpuavan mielipiteenvaihdon kanssa, jota Takkitauta niin kovin (tekopyhästi) itse väittää edustavansa.

Olen kyllästynyt tämän naisen henkilökohtaisten intressien saneleman turvallisuuspolitiikan ylilyönteihin, joita hän pitää universaaleina totuuksina - yhä silti väittäen olevansa johdonmukainen. Kyse ei kuitenkaan ole loogis-käsitteellisestä johdonmukaisuudesta vaan a) laskelmoivasta opportunismista, joka kätkee rasistisen mielenlaadun, b) järjen käytön perimmäisten ehtojen ymmärryksen puutteesta, c) situationaalisesta naisen logiikasta (oman viiteryhmän, oman perheen ja omien lasten turvallisuus sanelee täysin poliittisen etiikan ehdot), d) kaikista edellä mainituista yhtä aikaa.

Voiko demokratia sietää loputtomiin ihmistä, joka väittää toimivansa demokratian ja sananvapauden nimissä, vaikka hän toistuvasti kehottaakin syrjimään tiettyjä etnisiä ryhmiä? Hyvät ihmiset, minä sanon teille: EI VOI!
.....
Kaiken edellisen kirjoitan Kunnian ja Omantunnon, Sananvapauden, Totuuden ja ennenkaikkea Tosiasioiden nimissä - käsi Raamatulla.

Rauno Räsänen Helsinki, Suomi, Finland (parlamentaarinen demokratia, toistaiseksi), 30.7.2010

2
Tässä de-rasismifikaatio-videossa olen henkilökohtaisesti opettamassa myös Ruukinmatruunaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattisille tavoille. Se ei ole tietenkään helppoa, sillä kaikki Mossad-agentit on koulutettu aivopesumenetelmällä. Puhdistava vasta-indoktrinaatio vaatiikin erittäin jämäkkää ja pedagogisesti oikeaa asennetta. Mutta sitä minulta kyllä löytyy: http://www.youtube.com/watch?v=TE_rwRTzEDI
*
http://takkirauta.blogspot.com/2010/07/ranskalaista-kovamielisyytta.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mossad
http://fi.wikipedia.org/wiki/Waffen-SS
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tzipi_Livni
http://en.wikipedia.org/wiki/Tzipi_Livni
http://wanted.org.il/tzipi_livni_en.htm
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8668169
http://en.wikipedia.org/wiki/Giorgio_Agamben#State_of_Exception_.282005.29
http://en.wikipedia.org/wiki/Situational_ethics
http://www.topnews.in/regions/gaza

Matkallani sivistyksen korkeassa vuoristossa luulin kerran eksyneeni, joten huusin hädissäni apua: 'Faktoja - kele'! Kaiku vastasi: 'Ad Hominem -tana!

Kuvassa päätellään ad absurdum. Ja ihan nappiin menee.

(Kielimafian tarkennuksia 14.6)
1
Ihminen, joka asettuu joko atomivoiman rakentamisen puolelle tai sitä vastaan, esittää väistämättä jonkinlaisen ad hominem-argumentaatioon rinnastettavan virhepäätelmän, joka on samalla johonkin ei-todistettavaan  perusteeseen/perustaan vetoava kehäpäätelmä.

Koska tällainen päätös tehdään aina viime kädessä subjektiivisin perustein, siinä ei voida välttyä olkinukeilta ja ties minkälaisilta suostutteluun (ad baculum) perustuvilta argumenteilta. Myös hyvässä uskossa (bona fide) tehty päätös on ad hominem-tyyppiä.
*
Skeptisimmät epistemologit jopa sanovat, että kaikki päättelymme on kehää, ja että kieli itsereferentiaalisuudessaan tekee mahdottomaksi kehästä vapautumisen. Mikään metakieli (tyyppiteoriat ja vastaavat loogiset hierarkiat) ei voi meitä pelastaa, koska se yritys johtaa joko metakielten loputtomuuteen (regressio) tai takaisin (kehään) aristoteeliseen substanssi-metafysiikkaan, joka ajoi uskottavuutensa lopullisesti karille jo 1300-luvun nominalismissa - ellemme sitten ryhdy teologeiksi ja/tai ylipäätään reduktionisteiksi (olimmepa sitten luonnontieteilijöitä, populisteja, vulgaari-marxilaisia tai orto-psykoanalyytikkoja), joilla on totuus ja sen ilmaisemiseen tarvittava kieli hallussaan ikäänkuin 'luonnollisesti'.
*
Painotan nyt siis valintaa/päätöstä: joko/tai - en niinkään päätöksen perusteluja, joihin valitsija vetoaa, koska perusteluista (olivatpa ne sitten miten järkeviä tai miten typeriä tahansa) ei ideologistyyppisissä asioissa (joihin atomivoimakysymyskin kuuluu) milloinkaan välittömästi seuraa se, mitä valitaan. - Kaikkein lopullisin päätökseen vaikuttava mielen-/sielunliike ei synny perusteluista vaan epämääräisestä uskosta, mielivallasta tai ehkä pikemminkin tyhjästä (aus einem nichts/Carl Schmitt).

Ideologiset päätelmät eli vakaumukset, mikäli nykyään kehtaa punastumatta käyttää moista termiä, kuten suhtautuminen uskontoon, politiikkaan, isänmaahan, rakkauteen, toivoon - myös atomivoimaan, jonka turvallisuusriskeistä ei päästä yksimielisyyteen, perustellaan väistämättä ad hominem-kehillä. - Poliittisten kriisien syntyminen ja niiden selittäminen suorastaan kihisee ad hominem-päätöksiä ja -perusteluja.

2
Fakta on jotain sellaista, joka pätee vain erittäin tiukasti ja selkeästi rajattuna esim. tieteellisen ja juridisen kielipelin sisällä. Käsiteltävän asian/ilmiön aluetta on tällöin puoliväkisin jouduttu rajaamaan, jotta faktojen 'normatiivis-kvantitatiivinen' käyttö pysyisi annettujen alkuehtojen ja aksioomien puitteissa. Muussa tapauksessa seurauksena on huonoa ja epätarkkaa tiedettä/juridiikkaa.

Toisin sanoen: asiat ympätään ('sulkeistetaan') lainsäädännön muodolliseen proseduuriin  ja käsitellään siellä (vrt. fenomenologisen reduktion epokhe, jonka tarkoituksena tosin on 'asiaan kuulumaton' pois jättämällä selventää subjektin kokemuksen perimmäistä rakennetta - ei havainnoista ja teoista käytävää diskurssia kuten tieteessä ja juridiikassa). 'Sulkeistamisen sisään' ad hominem ei ulotu, koska se on määritelty pois/ulos kielipelistä. Sitä ei näin ollen ole olemassa kuin tarpeettomana 'kohinana' ilmiöiden marginaalissa.

Tällaisen rajauksen hinta on kuitenkin loogisesti samaa tyyppiä kuin se, mistä totuuden koherenssiteoria kärsii: lainsäädännön aksioomien, kaarien ym. ohjeistusperiaatteiden sekä tieteen teorioitten, mallien ym. metaforiikkaa lähestyvien kuvausten keskinäinen yhteensopivuus (koherenttisuus) takaa nimittäin pelkästään sen että puhuessaan totuudesta nuo aksioomat ja teoriat puhuvat vain itsestään ja toisistaan in here (teorian sisällä) - ei välttämättä lainkaan itse aksidentaalisesta ja aktuaalisesta totuudesta (siten myös ulossuljetusta 'kohinasta') out there (siitä, mihin teorian pitäisi totena tietona viitata).

Mutta pääasiahan on, että tehdään ristiriidatonta tiedettä (juridiikkaa) eli aikaansaadaan päätöksiä, jotka seuraavat johdonmukaisesti ja koherentisti yleisesti hyväksytyistä perusaksioomista (alkuehdoista). - Kohinan ei tarvitse, pidä eikä se edes voi häiritä näiden ehtojen vallitsessa tehtävää tutkimusta ja sen (johto-)päätöksiä.
 
Johtopäätökseni on näin ollen se, että ad hominem-virhepäätelmän(?;\) voi välttää vain rakentamalla niin pitävä diskursiivinen ohjeistus/ kielipeli, että sen puitteissa tai sisällä tehdyt tutkimukset ja ratkaisut ovat ikäänkuin väistämättä analyyttisesti tosia (samalla myös tautologioita!) tai hyväksyttävä avoimesti, että ad hominem on subjektiivisin muoto sitä samaa kehäpäättelylogiikkaa, jota joudumme käyttämään niin dialektisessa filosofoinnissa, uskonnossa, politiikassa kuin tieteellisten teorioittenkin konstruoimisessa.
 
3
Viemällä ad hominem-päättely omaan reductio ad absurdumiinsa asti, voidaan mallintaa mahdollisimman älytön päättelyketju, joka toimii samalla paradigmaattisena mallina kaikille niille valinnoille, joita ihmiset tekevät etenkin valitessaan vaaleissa kansanedustajaehdokasta. -Ylipäätään politiittiset valintaperusteet laidasta laitaan ovat puolestaan paradigmaattinen esimerkki kaikkein typerimmistä ja tavallisimmista ad hominemeista.
 
Esimerkki:
 
Premissi 1: Jyrki Katainen vaikuttaa sympaattiselta mutta naivin ja yksinkertaisen oloiselta savolaisjupilta, jonka poliittinen klishee-retoriikka saa minut voimaan pahoin (väite on empiirisesti tosi, koska minä tunnen juuri noin).
 
Premissi 2: En pidä naiveista ja tyhmistä savolaisjupeista (mikä sekin on minulle empiirisesti tosi väite).
 
Johtopäätös: Jyrki Katainen ei kelpaa pääministeriksi (mikä on ehdottoman tosi väite - sekä loogisesti että empiirisesti - vrt. Kantin synteettinen apriori).
 
Jyrki Kataisen paikalle voi asettaa kenet tahansa kansanedustajan, kunhan muistaa käyttää päättelynsä perusteluina yhtä lailla ad absurdumiin asti ad hominem-tyyppisiä mutta subjektiivisesti ehdottomasti tosia mutu-väitteitä kuin minä Kataisen suhteen.
 
Väitän nyt, kuten jo edellä totesin, tasan päinvastoin kuin esim. Takkirauta tai ehkä jopa Kemppinen, että esitettyä hiuksia nostattavan populistista ad hominem-mutu-argumentaatio-mallia voi soveltaa ja käyttää paradigmaattisena esimerkkinä lähes kaikkien vähänkään epävarmuutta sisältävien valintojemme ja päätöstemme logiikasta - atomivoima tietysti mukaanlukien. 
 
Luulemme olevamme rationaalisia, mutta 1) looginen (ajattelun/kielen mahdollisuuden kognitiivis-transsendentaaliset ehdot) kompetenssimme on täysin riittämätön ja 2) psykologiset (affektiivis-kognitiivinen tahto) intressimme (makumme) niin moninaiset ja toisistaan eriävät, että päättelymme (jonka luulemme olevan rationaalista ja objektiivista)  jää väistämättä kehän (ja auktoriteettiuskon) asteelle, josta esimerkkini ad hominem siis on vain typerin mutta ei suinkaan vähiten käytetty muoto.
 
Pätevän ad hominemin kaava, jonka kehä/auktoriteetti olen minä itse, näyttää kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavalta:
 
Minä tiedän, että minä tiedän, että jokin on totta ja oikein.
 
MOT
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Reductio_ad_absurdum
http://think-israel.org/feb08bloged.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Epoch%C3%A9