Elämä on olla muukalainen itselleen

Kuvassa Edith Södergran

Erityiskiitos Akrasiakselle hänen melko uudesta blogistaan Vita Detestabilis ja päreestään Elämä, josta olen tämän Edith Södergranin sykähdyttävän runon copy-pastannut. Lukekaa myös Akrasiakselta Höpinää vapaasta tahdosta. Tällä tavoin minäkin olen nuo asiat ajatellut ja ehkä jo hänen iässään, mutta en kyllä niin terävästi kuin hän.
*
Elämä

Minä, oma vankini, sanon näin:
elämä ei ole kevät, vaaleanvihreään samettiin puettu,
eikä hyväily, jonka saamme harvoin,
elämä ei ole päätös lähteä
eikä kaksi valkoista kättä, jotka pidättävät.
Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme,
näkymätön piiri, jonka yli emme koskaan astu,
elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme,
tuhannet askelet, joita emme kykene astumaan.
Elämä on halveksua itseään
ja maata kaivon pohjalla hievahtamatta
ja tietää, että ylhäällä paistaa aurinko
ja ilmassa lentävät kultaiset linnut
ja nuolennopeat päivät kiitävät ohi.
Elämä on viitata lyhyet hyvästit ja mennä kotiin ja nukkua...
Elämä on olla muukalainen itselleen
ja uusi maa jokaiselle muulle, joka tulee.
Elämä on laiminlyödä oma onnensa
ja työntää luotansa ainoa hetki,
elämä on uskoa olevansa heikko eikä tohtia.
*
http://www.aftonbladet.se/kultur/article31724.ab

Juoppohulluus, Jumalan rangaistus ja hengissäpysyminen yrittäjyytenä

Kirjoitettu kommentiksi merille ripsan päreeseen Joskus seitkytäluvulla.
*
meri kirjoitti:

'enkä noilla juomatavoilla nyt tarkoita mitään vaaseihin oksentelua tai filosofista örinää, vaan äidin totaalista katoamista deliriumiin.'

Huh. Onpa tullut tarkkailtua ja hoidettua joitain delirium-tapauksia mm. Kyläsaaren katkolla ja Kellokosken 'lataamossa'.

Kyseessä on minun mielestäni yksi karseimmista psykoosin muodoista (varsinkin jos/kun joutuu seuraamaan sen puhkeamista 'kahden metrin päästä': ymmärrän meriä oikein hyvin), koska siinä ihmisen tajunta 'heiluu' ensin tuskallisellakin tavalla selväjärkisyyden ja etenkin näköhallusinaatioitten väliä, kunnes 'ote' reaalitodellisuuteen katoaa lähes tyystin.

Delirium on fyysisesti hengenvaarallinen tila, koska se saattaa aiheuttaa hillitöntä tutinaa, epileptis-tyyppisiä kohtauksia, tajunnan katoamista sekä ankaraa hikoilua, joista voi seurata jopa sydämen pysähtyminen.

Tosin alkoholikramppeja esiintyy usein ilman deliriumiakin, mutta sekä kramppien että deliriumin etiologiaa ei kai vieläkään tunneta kovin hyvin.

Nimittäin - monet alkoholin suurkuluttajat eivät koskaan saa kramppeja tai mene deliriumiin.
Paras 'itsehoitokeino' ehkäistä sellaisia on säännöllinen ja monipuolinen ruokailu sekä lähinnä B-vitamiinit - myös sopiva kuntoilu auttaa (kaikkiin vaivoihin).

Tällä tavoin voi myös aivan konkreettisesti estää alkoholista aiheutuvan jalkojen polyneuropatian kehittymisen, joka ilmenee - hoitoslangia käyttääkseni - 'katkokävelynä'.

Valistan teitä hyvät ystävät, että vaikka minunkin kävelyni saattaa vaikuttaa 'katkoiselta', niin polvi- ja jalkavaivani johtuvat kuitenkin aivan muista syistä kuin alkoholista - ellei nyt sitten kiertoteitä pitkin välillisesti oteta huomioon alkoholin käytön vaikutusta aineenvaihduntaan ja siten esim. painonnousuun, joka tietysti rasittaa polvia.

Mutta myös minun tapauksessani perintötekijät ovat olleet vähintäinkin yhtä suuri syy vaivoihini kuin jokin 'ulkopuolisen aineen himo' eli pahe, josta sitten on seurannut 'Jumalan rangaistus'.

Entä miksi Jumala (kohtalo tvs.) rankaisisi ihmistä 'luonteen heikkoudesta', joka toki on Aristoteleenkin mukaan hieman eri asia kuin varsinainen pahe? Eikö se olisi epäoikeudenmukaista?

No - jos Jumala ei luonteen heikkoudesta rankaise, niin tulevaisuudessa sen tekee Esko Ahon suunnitelma 'itseaiheutettujen' sairauksien hoidon korvausmenettelyn tiukentamisesta ja uudelleen priorisoinnista (esim. ylipainoiset siirretään suoraan terminaalihoitoon: hymiö x 3).

Minä puolestani vähentäisin Ahon palkkaa puolella rankaisuksi hänen rasistisista mielipiteistään. Byrokraattinen tyhmyyskin voi nimittäin olla itseaiheutettua...

Anyway - hoidon priorisointi on itse asiassa arkipäivää, eikä hoitotakuu toimi likikään niinkuin pitäisi. Aho kuten koko 'oikeudenmukainen oikeisto' siis lienee saamassa tahtonsa läpi - niukkuutta kun tässä jaetaan.

Ryhdytään siis kaikki Kokoomuksen suosituksesta yrittäjiksi. Minä jopa tiedän jo oman yritysalueenikin: hengissäpysyminen.
Valitettavasti vain kyseessä on niin riskialtis ala, että se on tuomittu väistämättä menemään konkurssiin jossain vaiheessa.

Minulla ei kai ole business-älyä - kuulun siis yhteiskunnan pohjasakkaan (?)