Kielimafia teki tarkistuksen kalvinismin ja monogamian suhteen rinnastuksesta ja koukkasi tämän kautta myös 20.12.Vaari, Mikis
Tänks. Olette mun frendejä molemmat. Täytin juuri 17. Mummo on 16 vielä. Me styylataan - eiku styylattiin. Meille tuli vähä riitaa - tai siis mä aloin riitelee - itseni kanssa. Mä olen vähä vaikee. Mut vittu ku toi Mummo ei tiedä, tykkääks se musta vai Niemisen Masasta. Jos se tykkää molemmista niin sitte mä jätän sen ihan sovinnolla. Vitun jakorasian. Mä mitään kirjaston päivälehtiä lue. Mä haluun oman julkaisun.
*
Vaari kirjoitti:
Voi teitä nuoria! (Huokaus)Näin jo elämää nähneenä suosittelen sinulle, nimimerkki Rauno, että luet tässä vaiheessa mahdollisimman paljon mitä erilaisimpia kirjaston lehtiä. Niistä oppii! Kun sitten vanhemmalla iällä lehteilet sitä ikiomaa julkaisuasi, tiedät mitä teet, etkä ala vinkua joka pikkuasiasta. Ennen noita auvoisia aikoja kannattaa ottaa kaikki, mitä tarjotaan. Kun tuo homo nyt jatkuvasti tarjoaa itseään, miksi et ota piiskaa mukaan, käske sitä kontalleen lattialle ja sitten vaan menoksi. Voi olla, että sitäkin iltaa on kiva muistella sitten vanhainkodin keinutuolissa.
*
RR
Okei mutta miksi kaikki ihmiset eivät ole polygaameja libertiinejä niinkuin Mummo ja vähän kai sinäkin olet, vaikka sen uskottoman muijasi työnsitkin rappukäytävään, kun se yritti takaisin himaan (sä olet siis kaksinaismoralisti?).
Ei voi mitään. Minä olen monogaami ja pidän arvossa uskollisuutta.
Mutta mutta - rakkaat ystävät ja viholliset: tiedän kyllä aivan HELVETIN hyvin, että se monogamia ostetaan yleensä kaksinaismoraalilla. Silti monogamia on parisuhteen perusta.
Tässä asiassa ajaudun kuitenkin jälleen kerran ristiriitaan itseni kanssa. Halveksin syvästi kalvinistista, predestinaatio-oppiin perustuvaa menestyksen teologiaa. Miten ihmeessä maallinen menestys voi taata yhtään mitään ennalta määrätystä tuomiosta? Ja silti tämä reformatorinen ajattelutapa (itse asiassa huijaus) toimii esimerkiksi koko jatkuvan kasvun myytin perustana.
Analogisesti edellisen kanssa - hyväksyessäni monogamian mutta tunnustaessani kuitenkin samalla, ettei se voi toimia ilman huoria (miehiä tai naisia), tulen ajaneeni itseni fataaliin ristiriitaan - en niinkään elämän vaan älyn ja moraalin tasolla ylipäätään.
*
Niinpä. - - Minä en ole tyhmä mies. Mutta mitä hyötyä fiksuudesta minulle lopulta on ollut? Kysyn vain.
Vittu mä vedän krapulaviinaa päähän. Se loppuu kohtapuoleen, joten...hmm...menenkö nukkumaan vai..? Juopon skribentin elämä on yhtä saatanaa, koska juoppo on rakastunut viinaan ja kirjoittamiseen - vasta sitten naisiin - ja/tai miehiin.
Ajattelen näin etenkin seuraavan esimerkin kautta: Eino Leino sanoi kerran, että heillä ei mennyt Onervan kanssa kovin hyvin, koska heiltä puuttui kunnon sänky.
Saarikoski lohkaisi Leino-kirjassaan takaisin: 'Ei se niin ollut. Et sinä rakastanut muuta kuin kirjoittamista - ja viinaa.'
Taisi Saarikoski sanoa tuossa myös jotain omasta itsestään.
Enempää en kerro - ja silti rakastan Satua, Meriä, Iinestä, Mummoa, Chrisiä ja niin edelleen. Puberteettinen pöyhkeiijä kun olen.
Arvostan monogamiaa - sen vuoksi haluan perustaa haaremin. Haha!
Tämä meni siis jälleen pelkäksi chauvinistiseksi valtapolitiikaksi. Joku yrittää aina aina vietellä, hallita ja kontrolloida muita.
Mutta kyllä ottaa 'vanhaan Aatamiin' raskaasti, jos se joku on nainen, jota itse TODELLA haluaa ja rakastaa!
