Kirjoitettu kommentiksi Iineksen päreeseen "Kasvatammeko arvoinvalideja?".
*
fredrika kirjoitti mm.
'Myöhemmin sitten nuorille tarjotaan jotakin tuollaista, mitä esim. Rauno Rasasen puheenvuoroissa - niin paljon diskursseja ja käsitteitä, että se kiinnostunutkin nuoriso nukahtaa.'
Yksi abstrakti käsite voi kertoa todellisuudesta enemmän kuin 1000 ompeluseuratätiä 'siunailuineen, moralismeineen ja "opetuksineen"'.
fredrika edelleen samassa kappaleessa:
'Tai eksyy, niin kuin jokelalaispoikaparka, fiksummasta päästä vaikka olikin.'
Jokainen eksyy ajoittain - se on oikean tiedon edellytys.
Mutta jos 'poikaparka' 'eksyy' tappamaan muita pelkästä ylimielisyydestä pitäen sitä elämän/sä tarkoituksena, hän on ollut psykiatrisen hoidon tarpeessa jo kauan ennenkuin erehtyi/eksyi/joutui lukemaan filosofiaa...Tai sitten hän vain 'yksinkertaisesti' on 'paha' kuten joku Hitler.
***
fredrika kirjoitti mm. (jatkoa edelliseen kappaleeseen ja kommenttiini)
'Lammas näet on maalaisvieraantumisesta huolimatta edelleen konkreettisempi kuin postmoderni metafysiikka.'
Totta kai lammas on konkreettisempi kuin diskurssi. Mitä oikein tarkoitit?
Mutta kysytään nyt vaikka seuraavasti: Lammas on konkreettisempi mutta onko se nimenomaan konkreettisuutensa vuoksi jotenkin todellisempi kuin esim. kvarkki?
Me emme näe kvarkkeja, me päättelemme ja mallinnamme ne, koska aiemmat havaintomme ja teoriamme näistä havainnoista vaatii välttämättä niiden olemassaoloa, jotta havainto tulisi selitetyksi koherentilla tavalla.
Lammas on kokemuksellisena (fenomenologisena) objektina varmasti todellisempi kuin elektroni tai kvarkki, mutta todellisuus ei koostu vain konkreettisista olioista.
Itse käsite todellisuus on jo abstraktio. Jos meidän pitäisi puhua vain konkreettisesti osoitettavissa olevista olioista, olisimme kognitiivisesti 3-4 vuotiaan lapsen tasolla (onnellinen tila sinänsä ;) tai reduktionistisia naturalisteja (mikä puolestaan on onneton sekaannus ;)
Lapsi ei kuitenkaan ole fenomenologi vaan elää äärimmäisen naivin realismin tilassa, jota voinee verrata maagiseen maailmankuvaan.
Fenomenologi sen sijaan yrittää ymmärtää kokemuksen perimmäistä luonnetta ja päätyy kuvaamaan sitä monesti hyvinkin abstrakteilla käsitteillä.
Lapselle taas koko maailma sellaisenaan on pelkkää ihmettä, koska se on hänelle niin uusi ja hänen kognitiivisesta kehitymättömyydestään johtuen 'tarttumalla ja leikkimällä todennettavissa'.
(Fundamentalistikristityt, jotka uskovat kreationismiin, ovat tavallaan lasten kaltaisia. Ehkä taivasten valtakunta onkin juuri heidän kuten Jeesus sanoi..? Siinä tapauksessa minulla ei ole mitään mahdollisuuksia taivaaseen pääsyn suhteen.)
Mutta leikki itsessään sisältää jo huimia askeleita kohti abstraktia ajattelua.Yksi tällainen abstraktiotaso on moraalisten koodien oppiminen ja myöhemmin ehkä poisoppiminen - elämänikäinen prosessi.
Moraalin sisäistäminen alkaa siisteyskasvatuksesta sekä palkkion ja rangaistuksen avulla tapahtuvasta ehdollistamisesta ihan niinkuin koiranpennun kasvatuskin.
Myöhemmin sitten lapsen pitäisi pystyä sisäistämään jatkuvasti hienovaraisemmin - siis abstraktimmin - moraalikoodien moninaisuutta samalla kun (ja juuri tämä on ongelmallista) hänen arvomaailmansa tulisi moninaisuuden sijasta muovautua pikemminkin yhtenäiseksi, kiinteäksi ja 'yksinkertaiseksi'.
Showing posts with label konkreettinen. Show all posts
Showing posts with label konkreettinen. Show all posts
December 31, 2007
December 27, 2007
Etymologi pyydyksiä kokemassa
Kirjoitettu kommentiksi Järveläisen päreeseen "Välipäivän huomautus".
*
Todellisuuden voi ymmärtää tai se on ehkä mahdollista ymmärtää vain metaforisesti (1), mutta metafora ei ole 'pelkkä' keksintö.
Etymologisesti se pohjautuu ja perustuu yleensä aina konkreettiseen (esim. juuri humus=maa termin humilitas=nöyryys alkuperänä) käytäntöön, tapahtumaan tai objektiin.
Ajatellaan esim. käsitettä kokemus, joka vaikuttaisi paljon abstraktimmalta kuin sen 'sukulainen' aistihavainto (aistihavainto ei toki ole yksiselitteinen asia).
Kokemus pohjautuu kokemiseen, ja kokeminen on suomen kielessä tarkoittanut perimmältään ja yhä tarkoittaa pyydysten kokemista. Eli jospa sinne pyydykseen olisi tullut jotain koettavaa eli saalista.
(Etymologisen sanakirjan mukaan kokemus viittaa tietoon, joka on saavutettu toistuvan kokeilun, käsittelyn, koettelun ja testauksen kautta - 'cf. 1377, from O.Fr. experience, from L. experientia "knowledge gained by repeated trials," from experientem (nom. experiens), prp. of experiri "to try, test", "from" ex- "out of" + peritus "experienced, tested." The v. (1533) first meant "to test, try;" sense of "feel, undergo" first recorded 1588.')
Kun sanon, että olen kokenut jotain uutta, se tarkoittaisi alunperin, että olen saanut 'pyydykseeni' kaloja tai metsän eläviä - riippuen siitä, mitä 'pyydykselläni aioin pyytää koettavaksi'...
Pyytäminen näyttäisi merkitsevän näin ollen toivetta 'koettavissa olevasta saaliista'.
Pyydys on siis tarkoitettu pyytämään yleensä vain tietyntyyppistä saalista, joten olemme kokiessamme valmistautuneet nimenomaan tiettyyn 'kokemukseen=saaliiseen'.
Sittemmin nämä konkreettiset ja käytännölliset käsitteet saivat abstraktimpeja merkityksiä ja muuttuivat metaforisiksi - jopa totuuksiksi.
Pyydys=tajunta 'virittyi' kokemaan kaikkea mahdollista saalista/kokemusta, koska se transsendoitui kielen kehityksen myötä.
Toisin sanoen tajunta ylitti radikaalilla tavalla konkreettista käytäntöä ilmentävien ilmaisujen rajat ja niihin 'sidotun' ostensiivisen (osoittavan) tavan nimetä ja 'verifioida' ('todentaa') todellisuutta (2)
Me vain olemme useimmiten unohtaneet tämän kehityskulun vaiheet. Toisaalta emme pysty täysin ymmärtämään, mitä konkreettisille sanoille/käsitteille lopulta tapahtui tietoisuudessamme tajunnan 'laajennuttua' (kielellistyttyä ja käsitteellistyttyä) sekä diakronisessa että synkronisessa (ajallisessa ja ei-ajallisessa) ulottuvuudessa.
Joka tapauksessa ne transformoituivat kielellisen abstrahoinnin, symbolifunktion, prosessissa esittämään aivan toisenlaista roolia kuin, mikä niillä alunperin oli.
Niin sanotut totuudet perustuvat metaforisoituneeseen konkreettiin - pidettiinpä näitä metaforia, metonymioita ja antropomorfismeja sitten illuusioina (3) tai ei.
*
Alla joitakin aiheeseen liittyviä etymologisia sanaselityksiä linkistä http://www.etymonline.com/
*
etymology
1398, from Gk. etymologia, from etymon "true sense" (neut. of etymos "true," related to eteos "true") + logos "word." In classical times, of meanings; later, of histories. Latinized by Cicero as veriloquium.
*
experience
1377, from O.Fr. experience, from L. experientia "knowledge gained by repeated trials," from experientem (nom. experiens), prp. of experiri "to try, test," from ex- "out of" + peritus "experienced, tested." The v. (1533) first meant "to test, try;" sense of "feel, undergo" first recorded 1588.
*
concrete (adj.)
1471, from L. concretus, pp. of concrescere "to grow together," from com- "together" + crescere "to grow" (see crescent). A logicians' term until meaning began to expand 1600s. Noun sense of "building material made from cement, etc." is first recorded 1834.
*
abstract
1387, from L. abstractus "drawn away," pp. of abstrahere, from ab(s)- "away" + trahere "draw" (see tract (1)). Meaning "withdrawn or separated from material objects or practical matters" is from 1557; specifically in ref. to the arts, it dates from 1915; abstract expressionism from 1952. Meaning "summary of a document" is from 1528. The verb is first recorded 1542.
*
metaphor
1533, from M.Fr. metaphore, from L. metaphora, from Gk. metaphora "a transfer," especially of the sense of one word to a different word, lit. "a carrying over," from metapherein "transfer, carry over," from meta- "over, across" (see meta-) + pherein "to carry, bear" (see infer).
*
concept
1556, from M.L. conceptum "draft, abstract," in L. "(a thing) conceived," from pp. of concipere "to take in" (see conceive). In some 16c. cases a refashioning of conceit (perhaps to avoid negative connotations); conception in the womb sense was c.1300.
*
truth
O.E. triewð (W.Saxon), treowð (Mercian) "faithfulness, quality of being true," from triewe, treowe "faithful" (see true). Meaning "accuracy, correctness" is from 1570. Unlike lie (v.), there is no primary verb in Eng. for "speak the truth." Noun sense of "something that is true" is first recorded c.1362.
"Let [Truth] and Falsehood grapple; who ever knew Truth put to the worse, in a free and open encounter." [Milton, "Areopagitica," 1644] Truth squad in U.S. political sense first attested 1952. Truthiness "act or quality of preferring concepts or facts one wishes to be true, rather than those known to be true," catch word popularized in this sense by U.S. comedian Stephen Colbert, declared by American Dialect Society to be "2005 Word of the Year."
*
fact
1539, "action," especially "evil deed," from L. factum "event, occurrence," lit. "thing done," from neut. pp. of facere "to do" (see factitious). Usual modern sense of "thing known to be true" appeared 1632, from notion of "something that has actually occurred." Facts of life "harsh realities" is from 1854; specific sense of "human sexual functions" first recorded 1913. Factoid is from 1973, first explained, if not coined, by Norman Mailer.
"Factoids ... that is, facts which have no existence before appearing in a magazine or newspaper, creations which are not so much lies as a product to manipulate emotion in the Silent Majority." [N. Mailer, "Marilyn," 1973]
*
illusion
c.1340, "act of deception," from O.Fr. illusion "a mocking," from L. illusionem (nom. illusio) "a mocking, jesting, irony," from illudere "mock at," lit. "to play with," from in- "at" + ludere "to play" (see ludicrous). Sense of "deceptive appearance" developed in Eng. c.1374. Illusionist "conjurer, magic act performer" is from 1850. Illusive formed in Eng. 1679; the other adj. form, illusory (1599) is from Fr. illusorie, from L.L. illusorius "of a mocking character," from L. illudere.
(1) Tätä käsitystä voisi verrata Einsteinin lausumaan, jonka mukaan todellisuuden/elämän voi ymmärtää ikäänkuin kaikki olisi pyhää tai sitten niin että mikään ei ole pyhää.
Truths are illusions which we have forgotten are illusions—they are metaphors that have become worn out and have been drained of sensuous force, coins which have lost their embossing and are now considered as metal and no longer as coins..."
(Nietzsche: 'On truth and lie in an extra-moral sense, 1873, ote julkaisemattomasta luonnoksesta -http://www.geocities.com/thenietzschechannel/tls.htm)
*
Todellisuuden voi ymmärtää tai se on ehkä mahdollista ymmärtää vain metaforisesti (1), mutta metafora ei ole 'pelkkä' keksintö.
Etymologisesti se pohjautuu ja perustuu yleensä aina konkreettiseen (esim. juuri humus=maa termin humilitas=nöyryys alkuperänä) käytäntöön, tapahtumaan tai objektiin.
Ajatellaan esim. käsitettä kokemus, joka vaikuttaisi paljon abstraktimmalta kuin sen 'sukulainen' aistihavainto (aistihavainto ei toki ole yksiselitteinen asia).
Kokemus pohjautuu kokemiseen, ja kokeminen on suomen kielessä tarkoittanut perimmältään ja yhä tarkoittaa pyydysten kokemista. Eli jospa sinne pyydykseen olisi tullut jotain koettavaa eli saalista.
(Etymologisen sanakirjan mukaan kokemus viittaa tietoon, joka on saavutettu toistuvan kokeilun, käsittelyn, koettelun ja testauksen kautta - 'cf. 1377, from O.Fr. experience, from L. experientia "knowledge gained by repeated trials," from experientem (nom. experiens), prp. of experiri "to try, test", "from" ex- "out of" + peritus "experienced, tested." The v. (1533) first meant "to test, try;" sense of "feel, undergo" first recorded 1588.')
Kun sanon, että olen kokenut jotain uutta, se tarkoittaisi alunperin, että olen saanut 'pyydykseeni' kaloja tai metsän eläviä - riippuen siitä, mitä 'pyydykselläni aioin pyytää koettavaksi'...
Pyytäminen näyttäisi merkitsevän näin ollen toivetta 'koettavissa olevasta saaliista'.
Pyydys on siis tarkoitettu pyytämään yleensä vain tietyntyyppistä saalista, joten olemme kokiessamme valmistautuneet nimenomaan tiettyyn 'kokemukseen=saaliiseen'.
Sittemmin nämä konkreettiset ja käytännölliset käsitteet saivat abstraktimpeja merkityksiä ja muuttuivat metaforisiksi - jopa totuuksiksi.
Pyydys=tajunta 'virittyi' kokemaan kaikkea mahdollista saalista/kokemusta, koska se transsendoitui kielen kehityksen myötä.
Toisin sanoen tajunta ylitti radikaalilla tavalla konkreettista käytäntöä ilmentävien ilmaisujen rajat ja niihin 'sidotun' ostensiivisen (osoittavan) tavan nimetä ja 'verifioida' ('todentaa') todellisuutta (2)
Me vain olemme useimmiten unohtaneet tämän kehityskulun vaiheet. Toisaalta emme pysty täysin ymmärtämään, mitä konkreettisille sanoille/käsitteille lopulta tapahtui tietoisuudessamme tajunnan 'laajennuttua' (kielellistyttyä ja käsitteellistyttyä) sekä diakronisessa että synkronisessa (ajallisessa ja ei-ajallisessa) ulottuvuudessa.
Joka tapauksessa ne transformoituivat kielellisen abstrahoinnin, symbolifunktion, prosessissa esittämään aivan toisenlaista roolia kuin, mikä niillä alunperin oli.
Niin sanotut totuudet perustuvat metaforisoituneeseen konkreettiin - pidettiinpä näitä metaforia, metonymioita ja antropomorfismeja sitten illuusioina (3) tai ei.
*
Alla joitakin aiheeseen liittyviä etymologisia sanaselityksiä linkistä http://www.etymonline.com/
*
etymology
1398, from Gk. etymologia, from etymon "true sense" (neut. of etymos "true," related to eteos "true") + logos "word." In classical times, of meanings; later, of histories. Latinized by Cicero as veriloquium.
*
experience
1377, from O.Fr. experience, from L. experientia "knowledge gained by repeated trials," from experientem (nom. experiens), prp. of experiri "to try, test," from ex- "out of" + peritus "experienced, tested." The v. (1533) first meant "to test, try;" sense of "feel, undergo" first recorded 1588.
*
concrete (adj.)
1471, from L. concretus, pp. of concrescere "to grow together," from com- "together" + crescere "to grow" (see crescent). A logicians' term until meaning began to expand 1600s. Noun sense of "building material made from cement, etc." is first recorded 1834.
*
abstract
1387, from L. abstractus "drawn away," pp. of abstrahere, from ab(s)- "away" + trahere "draw" (see tract (1)). Meaning "withdrawn or separated from material objects or practical matters" is from 1557; specifically in ref. to the arts, it dates from 1915; abstract expressionism from 1952. Meaning "summary of a document" is from 1528. The verb is first recorded 1542.
*
metaphor
1533, from M.Fr. metaphore, from L. metaphora, from Gk. metaphora "a transfer," especially of the sense of one word to a different word, lit. "a carrying over," from metapherein "transfer, carry over," from meta- "over, across" (see meta-) + pherein "to carry, bear" (see infer).
*
concept
1556, from M.L. conceptum "draft, abstract," in L. "(a thing) conceived," from pp. of concipere "to take in" (see conceive). In some 16c. cases a refashioning of conceit (perhaps to avoid negative connotations); conception in the womb sense was c.1300.
*
truth
O.E. triewð (W.Saxon), treowð (Mercian) "faithfulness, quality of being true," from triewe, treowe "faithful" (see true). Meaning "accuracy, correctness" is from 1570. Unlike lie (v.), there is no primary verb in Eng. for "speak the truth." Noun sense of "something that is true" is first recorded c.1362.
"Let [Truth] and Falsehood grapple; who ever knew Truth put to the worse, in a free and open encounter." [Milton, "Areopagitica," 1644] Truth squad in U.S. political sense first attested 1952. Truthiness "act or quality of preferring concepts or facts one wishes to be true, rather than those known to be true," catch word popularized in this sense by U.S. comedian Stephen Colbert, declared by American Dialect Society to be "2005 Word of the Year."
*
fact
1539, "action," especially "evil deed," from L. factum "event, occurrence," lit. "thing done," from neut. pp. of facere "to do" (see factitious). Usual modern sense of "thing known to be true" appeared 1632, from notion of "something that has actually occurred." Facts of life "harsh realities" is from 1854; specific sense of "human sexual functions" first recorded 1913. Factoid is from 1973, first explained, if not coined, by Norman Mailer.
"Factoids ... that is, facts which have no existence before appearing in a magazine or newspaper, creations which are not so much lies as a product to manipulate emotion in the Silent Majority." [N. Mailer, "Marilyn," 1973]
*
illusion
c.1340, "act of deception," from O.Fr. illusion "a mocking," from L. illusionem (nom. illusio) "a mocking, jesting, irony," from illudere "mock at," lit. "to play with," from in- "at" + ludere "to play" (see ludicrous). Sense of "deceptive appearance" developed in Eng. c.1374. Illusionist "conjurer, magic act performer" is from 1850. Illusive formed in Eng. 1679; the other adj. form, illusory (1599) is from Fr. illusorie, from L.L. illusorius "of a mocking character," from L. illudere.
(1) Tätä käsitystä voisi verrata Einsteinin lausumaan, jonka mukaan todellisuuden/elämän voi ymmärtää ikäänkuin kaikki olisi pyhää tai sitten niin että mikään ei ole pyhää.
(2) Kokemus artikuloituessaan kieleksi, kielessä ja kielenä muuttui kantilaisittain transsendentaaliseksi - ajattelun rajoja sekä mahdollisuuksia koettelevaksi, eikä sitä ollut syytä erottaa ajattelusta, reflektiosta niin vahvasti kuin Ockhamin terminismi ja nominalistinen empirismi tekivät.
Looginen atomismi ja empirismi tosin etsivät havainnon kanssa yksi yhteen kieltä, mutta tämähän osoittautui nopeasti skientistis-metafyysiseksi itsepetokseksi.
Nominalistien kanta on tässä asiassa pikemminkin loogis-matemaattis-syntaktinen kuin transsendentaalis-etymologis-semanttinen.
Truths are illusions which we have forgotten are illusions—they are metaphors that have become worn out and have been drained of sensuous force, coins which have lost their embossing and are now considered as metal and no longer as coins..."
(Nietzsche: 'On truth and lie in an extra-moral sense, 1873, ote julkaisemattomasta luonnoksesta -http://www.geocities.com/thenietzschechannel/tls.htm)
Subscribe to:
Posts (Atom)