'...vaan yhtään laulua, katso, en osaa kirjoittaa.'

Kuvassa Räsänen kävelemässä jostain jonnekin - noin 30-vuotta sitten (Kuvan vuosiluku on hämäystä). Laulunsa hukanneena ja lauluaan kai etsien. Sen vielä hetkeksi löytäen mutta jälleen uudestaan kadottaen...
*

Kaunein laulu jää meiltä aina kesken. Niinkuin elämäkin.
*
Hämmennys

Sata laulua haluaisin
minä tänään kirjoittaa,
mutta huulilleni on noussut
vain sata suudelmaa.
Koko ruumiini on kuin laulu,
kuin rytmi levoton,
ja iloa tuskallista
sen kaikki liike on.

Olen niinkuin kerjäläinen
tai niinkuin eksynyt -
vain hämmennystä täynnä
on sydämeni nyt.
Koko ruumiini laulu valtaa
ja minussa aaltoaa -
vaan yhtään laulua, katso,
en osaa kirjoittaa.

Aale Tynni
*
http://www.goodreads.ca/page/2?s=nute

Hiukan kaikkea vailla

Voiko kaipauksen kuva enää konkreettisemmin hahmottua sanoiksi kuin tässä Edu Kettusen säkeessä?
*
Minä toivoisin niin,
että sinut näkisin vielä
aivan yllättäin jossakin kaukana täältä,
jonkun hotellin aulassa haikean kauniina,
hiukan kaikkea vailla.

(“Minä toivoisin niin” 1994, säv. Petri Laaksonen, san. Edu Kettunen)
*
http://www.elvisry.fi/uutiset/junnutiedote2006.html

http://www.modelmayhem.com/po.php?thread_id=388126