Tähänkö on tultu? Raha toimii [tavalla tai toisella] hyvyyden, totuuden ja kauneuden kriteerinä. Ilmeisesti jopa hoitotarpeen kiireellisyyden asteen priorisointikin tullaan yhä enenevässä määrin mittaamanaan rahassa.
*
Kirjoittu kommentiksi Ironmistressin päreen Rasismia vai jäsenten väliset kommenttiin minun kommentistani jne. - Päretän tämän keskeneräisen tekstin, koska pidän sitä tärkeänä ainakin itselleni.
1
Ironmistress kirjoitti:
'Kaikki näkemykset eivät tasan varmasti ole yhtä arvokkaita/RR.'
Ja millähän perusteella?
Jos väität, että "kaikki näkemykset eivät ole yhtä arvokkaita", sinun on määriteltävä käyttämäsi arvojärjestelmä ja -hierarkia; onko kyse absoluuttisista, subjektiivisista vai objektiivisista arvoista.
2
Toisin sanoen RM - kuten kirjoitin viimeisessä kappaleessa - 'millä kriteereillä se tehdään' - siis erottelu [ja samalla hierarkia] ei-moraalisten ja moraalisten sekä toistensa kanssa ristiriidassa olevien moraalisten [ja/tai esteettisten] arvojen välillä.
Mistä minä otan sen kriteerin, jolla mitata ja perustella eri arvojen keskinäisiä eroja [toistan: kyse on arvohierarkian legitimoinnista]?
Sanoisin näin. Ei ole olemassa mitään lopullisesti pätevää - internalistista tai eksternalistista kriteeriä [ks. tietoteoria-linkki].
Päätös eli priorisointi nyt vain yksinkertaisesti on jossain vaiheessa pakko tehdä - vatut siitä olivatpa arvot sitten määritelty teoreettisesti [ontologisesti] miten tahansa. Käytännön tilanteessa on yks hailee, pidänkö arvoja sujektiivisina, objektiivisina vai absoluttisina.
Lopputuloksen sanelevat useimmiten täysin pragmaattinen tarve eli/sekä raha ja valta. - Huomaan esittäväni mutatis mutandis hiukan samantyyppisen käytännön mallin kuin sinä RM siinä triage-esimerkissäsi.
Sanoisin pikemminkin, että tässä tulee korostaa priorisoivan päätösprosessin luonnetta - ei niinkään arvojen hypoteettista statusta, vaikka toki esim. sairaaloissa kiireellisimmät tapaukset pyritäänkin tietysti aina hoitamaan ensimmäisinä.
Toisin sanoen po. tapaukset ovat ikäänkuin moraalisesti arvokkaampia, mutta tämän tosiasian tunnistamiseksi emme tarvitse välttämättä [vaikkei sen selvittämisestä haittaakaan ole - päinvastoin] mitään tietoteoreettisia perusteluja tai ontologista hierarkiaa, koska Siperia [raaka todellisuus] kyllä opettaa.
Priorisointipäätökset ovat aina poliittisia ja performatiivisia - jopa kilpailevien luonnontieteellisten teorioiden arvioinnissa! - siinä mielessä kuin esim. tiedeyhteisön eli korkeimman asiantuntija-auktoriteetin ratifioinnit todella ihan oikeasti ovat [tiede]poliittisia perlokuutioita/performaatioita - siis puheakteja eli/tai sanoin/kirjoituksin aikaansaatuja tekoja.
Esimerkiksi näin - hyvin pelkistetysti ilmaistuna: Julistamme XX-määräisen tilastollisen todennäköisyyden asteen perusteella [XX-määrä legitimoitiin päteväksi kriteeriksi luultavasti äänestyksellä] tietyn teorian se ja se tällä julistuksella nyt tiedoksi ja totuudeksi. Teoriaa se ja se tulee tämän päätöksen jälkeen pitää vallitsevassa tieteen käsityksessä [esim.] luonnonlakina. Amen.
3
Olen kehitellyt pärettä po. teemasta, joka palautuu jo Aristoteleen konseptualismista alkaneeseen ongelmaan yleis- ja yksityiskäsitteiden välillä ja päätynyt jos ei nyt sentään luopumaan [se olisi typerää] niin ainakin melko radikaalisti irrottautumaan tietoteoreettisista saivarteluista.
Minulle tietoteoria on tavallaan kuollut [ei tosin vielä haudattu ja tuskin haudataankaan]. Sen korvaa John Austinin puheaktiteoria.
Totuudesta älkää kysykö mitään. Yhtä hyvin voisitte kysyä, uskonko Jumalaan. Vastaan kuin Zizek - yhtä aikaa sekä ironisesti että vakavissani: - 'hyvänä kristittynä ja tietysti ateistina ajattelen' - - jne.
[Tämä kommentti jää keskeneräiseksi]
*
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvoteoria
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konseptualismi
http://en.wikipedia.org/wiki/Performative_utterance
http://plato.stanford.edu/entries/speech-acts/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedeyhteis%C3%B6
http://takkirauta.blogspot.com/2010/11/rasismia-vai-jasentenvaliset.html
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/te/te1/2_terveys/2.1terveys_kasitteena?C:D=1466011&m:selres=1466011
