Hän [Jerry Fodor] sanoo: “Hermojärjestelmä
'puhuu’ sisäistä kieltä” [....] Ikään kuin hermoprosessit voisivat sisältää
symboleja, representaatioita, kuvauksia. Kuuluuko henkilön
hermojärjestelmä kielenkäyttäjien yhteisöön? Soveltaako se
symboleita esineisiin ja tilanteisiin? Tekeekö se joskus virheitä ja tuleeko
sitä oikaista, kunnes sen kielikäytännöt pitävät yhtä kieliyhteisön aikuisten
hermojärjestelmien kanssa? Voidaanko sen sanoa ymmärtävän tai käsittävän väärin
‘sanastonsa’ sanat? [....] ei ole vain harhaanjohtavaa vaan tyhjänpäivästä
väittää, että hermoprosessit muodostavat ‘ajattelun kielen’ tai
‘representaatiojärjestelmän’. [Norman Malcom 1995,
75]
*
