(Tarkennus PS 3:een 17.7)
I
Takkirauta kommentoi edellisessä päreeessäni mm.:
'Jos omantunnon mukaan toimiminen tarkoittaa hengenmenoa, ja valaistumista ei ole vielä saavutettu, silloin omantunnon mukaan toimiminen voi olla jopa väärin itseä kohtaan. Vasta sen jälkeen kun on valaistunut ja tietää vapautuneensa samsaran kahleista ja jälleensyntymän kehästä, voi pohtia omantunnon mukaan toimimisesta hengenmenon uhalla.' - - 'Ymmärrätkö?'
*
Jos on valittava joko väkivaltainen totuus tai rauhanomainen valhe, niin minä valitsen väkivaltaisen totuuden.
Mutta sinun ylivarovaisen pelkuruutesi mukaan, Mistress, ihminen voi toimia omantunnon mukaan vasta kuolemattomana? Riskejä ei siis pidä koskaan ottaa. Niinkö tekivät myös Sokrates ja Jeesus (ks. PS 2), kun he halveksivat kuolemaa hyveensä ja totuutensa nimissä maksaen lopulta omalla hengellään siitä etteivät suostuneet yhteistoimintaan hallitsevan rahaeliitin valheen kanssa?
Ei sinusta Mistress ole Jeanne d'Arciksi eikä Priscillaksi tai Maksimillaniksi. Sinussa intohimo totuuteen on trivialisoitunut pekäksi kaavaksi ja keskivälin (=kohtuuden) metafysiikaksi (Nietzsche Aristoteleen hyve-etiikasta).
II
Yhtä pitkää ja leveetä ovat määrittelysi karman 'fysikaalis-juridisesta' vaikutuksesta edelleenkin.
Ongelma piilee siinä, että karmalta puuttuu semanttinen ulottuvuus (ks. PS 3). Ymmärrän kyllä (ainakin luulisin ymmärtäväni), että sellainen puuttuu painovoimalta (ellemme sitten Simone Weilin tavoin liitä painovoimaa ja armoa mystisesti toisiinsa), mutta ettei karmallakaan muka ole symbolista merkitysulottuvuutta - se tässä ihmetyttää, koska käytät karmaa ikäänkuin fysikaaliseen kielipeliisi (diskurssiisi) olisi 'intuitiivisesti' implikoitunut merkityskokemuksellinen elementti - - tai osuvampaa lienee sanoa, että käyttämässäsi biofysikaalisessa diskurssissa karma ilmenee eräänlaisena amputoidun semantiikan haamusärkynä - tai pikemminkin eräänlaisena vielä syntymättömän lapsen huutona - - .
Tietysti painovoimakin kuuluu diskurssiin, jossa pelataan merkityksillä, mutta painovomalla itsessään ei siis ole mitään semantiikkaa. Sen sijaan ajattelujärjestelmä, jonka ytimestä löytyy ihmisen elämän tietoisiin ja tiedostamattomiin (enemmän tai vähemmän sattumanvaraisiin ja välttämättömiin) valintoihin vaikuttava tekijä, ei voi olla vailla semanttista järkeä - tai ainakaan siitä ei voi mielekkäästi puhua ihmisten tekoihin normatiivisesti vaikuttavana ilman, että oletetaan noita tekoja 'liikuttava' semanttinen ratio (pelkkä fysikaalinen kausaliteetti sen sijaan on normatiivisesti tyhjä).
Tee nyt jo viimeinkin päätös: joko a) karma on luonnonlain kaltainen ilmiö ilman normatiivis-semanttista ulottuvuutta, jolloin sen 'toimia' ihmisen suhteen on mieletöntä arvioida moraalisessa, uskonnollisessa tai vastaavan kaltaisissa diskursseissa - tai b) karmasta voi puhua em. diskursseissa, koska se sisältää ennalta määrääviä, tekojamme ja kuoleman jälkeistä elämäämme arvottavia, normatiivisesti kausaalisia 'vaikutuselementtejä'.
Tästä seuraa kaksi ennalta tuttua vaihtoehtoa:
1) Jos karmasta puhutaan fysikaaliseen todellisuuteen kuuluvana ja ihmisen tietoiseen elämään 'jollain kausaalisella tavalla' vaikuttavana tekijänä (esim. painovoimana), kyseessä on - kausaliteettiin implikoitujen 'energioiden' luonteesta riippuen(!) - joko a) reduktionistinen emergentismi, b) uus-animistinen fatalismi tai c) nonsense (itse asiassa b ja c ovat sama asia; a:lla sen sijaan on tieteellistä relevanssia).
2) Jos karmasta puhutaan fysikaaliseen kuuluvana ja ihmisen tietoisuuteen vaikuttavana 'intentionaalis-normatiivis-semanttisena' tekijänä, kyseessä on juutalais-kristillistä, persoonallista Jumalaa vastaava persoonaton 'Taho'.
Valitse siitä. Ja koska tiedän, että valitset vaihtoehdon 1, toivon, ettet palaa enää jauhamaan tuota samaa soopaa tähän blogiin. Minä olen sivistynyt mies - en mikään uus-animisti. - Fysiikasta voimme toki keskustella, mutta emme karmasta, koska silloin siirrytään välittömästi kohtiin b ja c.
*
PS 1
Karma is Sanskrit for "deed." In both Hinduism and Buddhism karma includes an individual's physical and mental actions which determine the consequences of the person's present life and sequential lives through rebirth. Karma is based upon the phenomena of cause and effect which denotes both action and reaction that extend through many lifetimes.
There are three types of karma: "agent-karma" which is concerned with the present cause and effect, and will influence future lives; "prarabdha-karma" which had already been caused and is in the process of being effected; and, "sanchita-karma" which has been accumulated but has not yet been effected.
(Selvenikö yhtään? Ei selvennyt. - Jopa Heideggerin Olemista ja aikaa ymmärrän paremmin kuin tätä, vaikka Heidegger (jolla muuten oli väitöskirjatarkastajan pätevyys mm. matematiikassa) kirjoittaa hyvin 'zeniläisesti').
Karma is normally thought of as a term used by eastern religions such as previously mentioned. But, in Plato's description of reincarnation he too touches on the theme of karma when saying the soul tends to become impure through bodily transmigrations. However, if the soul retains its pure state and does good acts it will return to its preexistent state, but if it continues to deteriorate by bad acts through bodily transmigrations it will go to a place of eternal damnation.
(Platonin pohdinta reinkarnaatiosta on osaltaan vaikuttanut juutalais-kristilliseen helvetti-käsitykseen.)
PS 2
Huom! Kieltämättä (?) Jeesus oli Jumala mutta myös täydellisesti ihminen lukuunottamatta sitä, että hän oli täysin synnitön (Jeesuksella ei ollut kokemusta tässä asiassa, kuten Nietzsche veisteli).
PS 3
Semantiikkaa ei ole olemassa sinänsä, olioissa itsessään vaan merkitystaju inkorporoituu kokemukseen eräänlaisena 'ylijäämänä' (jota pelkkä deterministinen kausaalisysteemi ei pysty sisällyttämään itseensä/selittämään) subjektin konstitutoituessa eli kiertyessä pallon pinnan tavoin energeettisen tyhjyyden ympärille
- [Semantiikalla (erotuksena syntaksista) on tässä samantyyppinen kvasi- tai ei-symbolisen merkin rooli kuin Lacanin objekti a: lla reaalisen symbolisessa ja imaginaarisessa 'mahdollistavana' objektisyynä/ - vrt. viettiobjekti Freudilla].
*
http://mcclernan.blogspot.com/2009_03_01_archive.html
