Kirjoitettu kommentiksi Järveläisen päreeseen "Jumalan mahdollisuuksien lisääntyminen".
*
Agnostikon ja nihilistin toivo on 'toivotonta' - siis 'epätoivoa', joka silti yhä toivoo. Onko se rationaalista vai ei - mitä merkitystä tällä on, jos Jumalan olemassaoloa koskevan päättelyn lopputuloksena on joka tapauksessa ei-mitään (absurdi)?
(Paitsi Swinburnella, joka 'tietää' jopa Jumalan todennäköisyyden asteen. Ikäänkuin tällaisella todistuksella olisi mitään tekemistä uskon kanssa. Ikäänkuin millään loogisilla todistuksilla olisi mitään tekemistä uskon perimmäisen intention ja motivaation kanssa?!)
'Toivon, että uskon' tarkoittaa minulle siis samaa kuin toivoisin ei-mitään. Pääasia on siinä, että ylipäätään toivon. En ole silloin vielä luovuttanut tässä asiassa.
Mutta tämä ei johda ainakaan teismin kannalta välttämättä yhtään mihinkään.
'Pimeys' jää. Mutta kas - vain pimeydessä voi erottaa 'jumallisen kipinän' - ei 'valmiissa kirkkaudessa'.
Toki tämä on tietysti runoilijan - ei loogikon - tie 'ymmärryksen' mahdollisuuteen uskon asioissa
*
Jumala on enemmän kuin osiensa summa - mutta juuri sitä logiikka ei pysty päättelemään muuten kuin olettamalla kyseessä olevan ikäänkuin kokonaisuutta täydentävän 'uuden osan'.
Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Jumala ei ole mikään puuttuva tai täydentävä osa kokonaisuutta vaan vertikaalisen ja horisontaalisen (esim. ikuisuuden ja ajallisen) leikkauspiste, lineaarisen ja syklisen ykseys, subjektin ja objektin yhdistävä Arkhimedeen piste jne.
Russell ratkaisi tyyppiteorian paradoksin metatasoilla. Onko meidän nyt ymmärrettävä Jumala metasona potenssiin n. (Voi pyhä yksin- anteeksi moninkertaisuus!)
*
Jos sitä minulta kysytään, valitsen koska tahansa mieluummin Kierkegaardin kuin Swinburnen, Plantingan, Alstonin tai Wolterstoffin uskonnonfilosofiseksi auktoriteetikseni.
Näin ollen myös Wittgenstein kelpaa.
Heidegger ei ollut uskova, mutta se, mitä hän ontologisessa katsannossaan puhuu esim. 'olevan olemisesta' tai kaiken 'silleenjättämisestä', on puhetta Jumalasta 'toisin sanoin'.
*
Loogikot eivät itse asiassa puhu Jumalasta lainkaan vaan yrittävät vain todistaa hänen olemassaolonsa tai olemattomuutensa sekä tietysti selvittää pahan olemassaolon ja Jumalan kaikkivaltiuden ja hyvyyden välisen ristiriidan.
Usko on kuitenkin sillä tavoin logiikan ulkopuolella, että se ja nihilismi ovat ikäänkuin mitalin kaksi eri puolta.
Kumpaakaan ei voi tavoittaa/todistaa lopullisesti jonkun argumentin puitteissa. Kumpikaan ei sovellu logiikkaan, joka perustuu aina oletukseen identtisyydestä ja ristiriidattomuudesta.
Kuka sanoi, että maailman ja sen 'olioiden' täytyy olla identtisiä ja ristiriidattomia, jotta ylipäätään mitään voisi olla olemassa?
Joka niin alkoi väittää, oli se ensimmäinen, joka lankesi siitä 'luonnollisen eläimellisyyden' tilasta, jota paratiisiksi kutsutaan.
Väitänkö siis, että ihmisen kehitys on ollut koko ajan matka kohti tuhoa? Kyllä - juuri niin minä väitän ja pyydän teitä odottamaan vielä 200 vuotta, jotta tämä 'suuri evoluutioon sisältyvä luonnonlaki' ehtii toteutua myös empiirisesti.
Olisipa teknologia kehittynyt jo niin paljon, että pystyisin elämään vielä 200 vuotta (hahhah!), jotta itsekin näkisin tulevan Ragnarökin, Ekpyrosis tai Götterdämmerung - miksi nyt kukin haluaa tuota ihmisen kannalta ajateltuna lopulliseksi muodostuvaa tuhoa nimittää.
*
Fyysikoilla, biologeilla ja loogikoilla - noilla tieteen ja filosofian Harry Pottereilla on siis vielä vähän aikaa, mutta Tylypahka (Maailma) ei voi enää pelastua, sillä Harry on unohtanut taikasanan.
Jo sadannetta kertaa aloittaa loogikko/tietoteoreetikko 'loitsunsa': Olkoon niin, että A + B on C jos q.
Mutta mitään ei tapahdu. Loitsu on väärä, ja Tylypahka tuhoutuu, sillä Merita-pankin vallanneet pahan voimat ovat saaneet haltuunsa oikean tunnusluvun, jolla he pääsevät sabotoimaan Tylypahkan ekologisen 'turvatasaussysteemin', jonka jälkeen ilman lämpötila nousee siellä 5 astetta, makea pohjavesi vähenee 90% ja hirvittävät sateet sekä sulaneet jäätiköt nostavat veden pinnan kolmella metrillä hajottaen kaikki patorakennelmat.
Ragnarök on tullut.