Patsastelua

Virike tähän 'koiruuteen' on saatu Kemppisen päreestä Mies pirulla renkinä + sen kommenteista.

*
Olet Petja ainoa ihminen, jolle haluaisin pystyttää patsaan ihan vaan pelkästä vittumaisuudesta!
Patsaaseen tulee kirjoitus:

'Tässä lepää niin perkeleen suuri narsisti ettei mitään rajaa eikä määrää! Mutta tuskin lepää rauhassa...'
*
Kemppisen historiapohdinnat ovat ihan oikeasti varsin kiinnostavia. Niissä pysyy sitäpaitsi hyvin kärryillä.
Ja kuitenkin opetus on se, että emme me voi tietää varmasti, koska kohtalolla oli/on liian monta sormea pelissä.

(Kohtalo: 'ennalta määrätty sattuma'; - pyydän anteeksi kyseistä paradoksia, joka on Elämän 'realiteetti' - ei siis minun omaa keksintöäni).
*
Entä ketä lopulta kiinnostaa tämä valtataistelujen ihmiskunta? Ei ainakaan minua!
Painun siis skiittaani, unohdan katoavan maailman, yritän pysyä raittiina ja ehkä jopa silloin tällöin rukoilen 'Jumalaa' - kiroilematta liikaa.
*
Höpöttäkööt oppineet omiaan...akateemiset, nuo kedolla käyskentelevät ja tekopirteät ajatukset, jotka Matti Klingen tavoin yltävät parhaimmillaan jopa 'hygieeniseen rämäpäisyyteen' (vapaasti Eino Leinolta ja Pentti Saarikoskelta).

Mutta me emme tarvitse höpöttäjiä vaan hiljaisuutta, joka kunnioittaa Olemista!
*
Kemppisellekin voisi tietysti pystyttää patsaan, koska onhan hän - paitsi hypernarsisti myös ja nimenomaan aivan sietämätön höpöttäjä!
Kemppisen patsaaseen kirjoitan:

'Aikas höpötit - viimein loppui nauha. Tässä sulle palkkio, tyhjä valinkauha.'

(Siinä oli vain yksi vaihtoehto: näitähän voi keksiä kymmenittäin.)