Kirjoitettu kommentiksi edellisen päreeni Kommentti
kommentteihin.
1
Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut
mitään, koska en ollut kommunisti. Sitten ne tulivat hakemaan
ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään, koska en ollut
ammattiyhdistyksessä. Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut
mitään, koska en ollut juutalainen. Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja
silloin ei enää ollut ketään, joka olisi puhunut puolestani.
Martin Niemöller
Kiitos tekno-kekkolle
Niemöller-maininnasta.
*
[Kieli-mafia tarkensi sanamuotoja luvun 2 lopussa; lihavoitu kappale - klo 13.15].
*
[Kieli-mafia tarkensi sanamuotoja luvun 2 lopussa; lihavoitu kappale - klo 13.15].
2
Tekno-kekko ja ensimmäinen anonyymi ajattelevat näköjään
samalla tavoin kuin minäkin.
Ironmistress sen sijaan haluaa kai tehdä sananvapaudesta
automaatin, joka yksistään takaa oikeudenmukaiset tuomiot. Rajoittamaton
sananvapaus on kuitenkin 'darwinistinen' oikeus, jolla ei edes voi
olla lopullisen ratkaisevaa merkitystä harkitun oikeudenmukaisen tuomion
tekemisessä, koska sääntelemätön sananvapaus vääjäämättä kumoaa kaikki muut
oikeudet ja siten lopulta myös itsensä, jos sille ei ole asetettu mitään
vähintään tasavertaista oikeudellista vastapainoa eli sääntelevää kriteeriä.
Sananvapautta ei kaikille tasavertaisena oikeutena voisi
näin ollen edes olla olemassa ilman uskonnon, kokoontumisen ja yhdistymisen
vapautta.
Sananvapauden monopolin varaan ei voi perustaa ja
rakentaa oikeudenmukaista oikeusjärjestelmää. Sitäpaitsi oikeusistuinten
legitimiteetin ilmaus ja 'varmistus' ei ole ikäänkuin teknisen vempainen
kalibrointia, kuten IM, jolle ihmiset ovat ohjelmoituja koneita ja/tai
vaisto-eläimiä, olettaa. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan tietylaisen
oikeustajun toteutumista ja juuri näin tapahtui Halla-ahon tapauksessa. Ja
kun tämä Halla-aho nyt syyttää Korkeinta oikeutta harvainvallasta, sormi
kääntyykin bumerangina osoittamaan hänen omaa 'sananvapauden'
nimissä[?] kampanjoivaa maailmankatsomustaan arvovapauden [moniarvoisuuden]
rajoittamisen puolesta kuin Korkeimman oikeuden jäsenten sympatioita tai
antipatioita.
IM:n asennetta voisi verrata Sammalkielen
'hypoteettiseen' ja hiukan merkilliseen kysymykseen: miksei kuka tahansa voisi
ryhtyä Mikael Kolhaasin tavoin rikokseen [ja aiheuttaa sisällissodan]
oikeudenmukaisuuteen vedoten? - On esitettävä välittömästi jatkokysymys: kenellä
tai millaisella instituutiolla on tällaisessa tilanteessa legitimiteetti tuomita
näistä 'oikeudenmukaisista' rikoksista, jos ne nyt ylipäätään ovat rikoksia? Vai
tuomitseeko vallankumouksellinen 'kenttäoikeus' silloin pikemminkin ne, jotka
eivät noihin rikoksiin halunneet ryhtyä? Muun muassa zizekiläinen
desisionismi/voluntarismi johtaa juuri tällaiseen ratkaisuun. Päitä putoaa
oikeudenmukaisuuden nimissä niin että pätkähti. Tätäkö Sammalkieli haluaa? Ehkä
jopa oman päänsä putoamista? Se vaatii kieltämättä sankarillista uhrimieltä.
Toivotan [satiirisesti] hyvää menestystä yritykselle jatkaa Che Guevaran
perinnettä.
Edes vähäisessä määrin universaalin järjen periaatteita
noudattava oikeusjärjestelmä ei kuitenkaan voi olla mikään tuosta vain kasattu
jakobiininen kaulankatkaisu-automaatti [fasistinen tai kommunistinen - sama se]
vaan jopa vuosituhantisen kehityksen ja perinteen muokkaama instituutio [vrt.
englantilainen common law]. Se saa perustavan legitimiteettinsä tästä pitkästä
traditiosta kulloinkin vallitsevassa akuutissa poliittisessa tilanteessa.
Erimielisyyksiltä oikeustajun suhteen on näin ollen
mahdoton välttyä, mutta koska kiistat pystytään käsittelemään ja hallitsemaan
vain menettelytavoiltaan yleisessä ja yhtenäisessä oikeudessa, voi
sananvapaudellakin olla aitoa merkitystä vain tuomioistuimen poliittisen
riippumattomuuden mahdollistavassa demokraattisessa järjestelmässä.
Oikeistokonservatismissa sananvapaus sen sijaan jää
muodolliseksi ja ohjailluksi. Vai haluaako joku, että Suomesta tulee Putinin
Venäjän kaltainen nationalistis-konservatiivinen pseudodemokratia, jossa vain
tietyillä arvoilla on monopoli, ja jossa sananvapaudella on siten vain kaksi
huonoa vaihtoehtoa: olla joko virallisiin arvoihin sidottu marionetti tai noita
arvoja väistämättä rikkova rikollinen, joka saa pelätä henkensä
puolesta?
Miten ihmeessä siis kukaan about järjissään oleva
ihminen voi vakavissaan väittää, että Halla-ahon saama tuomio on verrattavissa
venäläisten tosinajattelijoiden tuomioihin, elivätpä nämä toisinajattelijat
sitten muinaisessa kommunismissa tai Putinin Venäjällä? Sellainen ajatuskäännös
vaatii näköjään aivan erityistä matemaattista kykyä, joka ainakin minulta
puuttuu.
Välttääkseen sekä 'venäläisen ratkaisun' että
tuomioistuinten 'demokraattisen harvainvallan' oikeistokonservatiivit päätyväkin
herkästi olettamaan, että kirjaimellinen [~ narsistinen] sananvapaus, joka
populistisesti samaistetaan yleiseen mielipiteeseen[?], on validi mittari, joka
kertoo sen, minkälaisia oikeuksien tuomioitten tulee olla.
Minulle sen sijaan tällaisen mahdollisuuden toteutuminen
merkitsisi pikemminkin mielivaltaa kuin aitoa ja syvällistä harkintaa. Jos kansa
saisi suoraan päättää tuomioista, niin tässäkin maassa mitä todennäköisimmin
olisi moninkertainen määrä vankeja nykyiseen verrattuna ja kuolemantuomio kaupan
päälle. Se siitä rajoittamattomasta sananvapaudesta ja sen oikeudenmukaisuutta
edistävästä vaikutuksesta.
Tietysti jos oletetaan, että poliisivaltiossa ihmisillä
on kehittyneempi oikeustaju kuin tässä nykyisessä
'harvainvalta-demokratiassa' niin siinä tapauksessa [oikeistokonservatiivisen]
kansan pitäisi kai saada päättää suoraan vähän kaikesta.
Mutta asia ei ole näin, sillä me
tarvitsemme riippumattoman oikeuslaitoksen, jonka vain demokraattinen
järjestelmä tekee mahdolliseksi sekä suojellaksemme itseämme rajoittamattoman
sananvapauden 'barbarialta' että pystyäksemme demokraattisen kontrollin avulla
sallimaan itsellemme sanan- ja ilmaisunvapauden paljon suuremmassa määrin kuin
yhdessäkään oikeistokonservatiivisessa tai vasemmistodiktatuurisessa
järjestelmässä on koskaan mahdollista.
Sen vuoksi on ehdottomasti vastustettava niitä
äärimmillään nationalistis-militaristisia tendenssejä, joiden pyrkimyksenä
on saattaa tämä maa eräänlaiseen hälytystilaan, joka sitten muka oikeuttaa
samantyyppiset ratkaisut, kuin mihin 1917 ja 1930 päädyttiin.
3
Sokrates halusi aikoinaan osoittaa, että Ateenan
hallitseva, nepotistinen ja plutokraattinen oligarkia valehteli ja harhautti
kansaa eikä siis noudattanut hyvettä ja oikeudenmukaisuutta, mutta meidän
demokraattisessa järjestelmässämme Sokrates olisi tuomittu vain sakkoihin tai
enintään ehdolliseen vankeusrangaistukseen eikä pakotettu tekemään itsemurhaa
eli teloitettu - ei vaikka hän olisi avoimesti halveksinut hänet tuominnutta
Korkeinta oikeutta.
Jussi Halla-aho ei siis ole mikään Sokrates, joka
muuten väitti, ettei tiedä mitään, vaan nimenomaan 'tietäjä' ja tuossa
'tiedossaan' ikäänkuin rasistinen jäänne 1930-luvulta eli mies, jonka
arvomaailmassa hyvän ja pahan, oikean ja väärän voi erottaa toisistaan yhtä
selvästi kuin mustan maahanmuuttajan erottaa valkoisesta [saha-] yrittäjästä.
Tällainen 'tarkkanäköisyys' ei kuitenkaan ole moraalista selvänäköisyyttä vaan
pikemminkin oire jostain aivan muusta. Nimitän sitä SF- 1930-luokituksella sinivalko-kaihiksi.
*
