'Pitkässä juoksussa kandee studata suuressa mittakaavassa'

Kirjoitettu kommentiksi kafkaesquen kommenttiin A-K.H:n päreessä "Verkkaisuuden ennätysteos".

Kafkaesque
*
Tuleeko nyt ryppy rakkauteemme ;)?

1) Provokaatio: Eikö Kilpi ole pikemminkin kielellä leikittelevä huippulahjakas verbaalikko - Kemiön murteen 'sanasnobi' kuin 'kunnon' romaanikirjailija, joka ymmärtää tarinan ja ihmisluonteen psykologian päälle jotain? (Olen vain selaillut 'Alastaloa')

2) Kieli elää omaa elämäänsä, lauseopin 'lainoppineet' omaansa. Emme mahda mitään sille, että suomen kieli ainakin puhutussa muodossaan täyttyy anglismeista.

Minäkään en pidä siitä, että näin tapahtuu, mutta se nyt vain yksinkertaisesti tapahtuu. Oletko kuullut koskaan termiä globalisaatio? Siitä on nyt kysymys tässäkin asiassa.

Kukin tahollaan pyrkiköön omantuntonsa ja kielentajunsa mukaan säilyttämään suomen kielen 'puhtaana' - tiedostaen kuitenkin jatkuvasti tuon edellä kirjoittamani.

Ja mitä hymiöihin tulee, niin todellakin - ne ovat kyllä ihan pers...pyllystä.
Itse käytän joskus yhtä hymiötä, koska olen havainnut sen käteväksi ilmaisemaan intentioni siitä, kirjoitinko 'kieli poskessa' (ironisesti) vai en. Sellaista kun ei välttämättä pysty itse tekstin sisältöön 'koodaamaan'. ;) = This is hjumor!

Myös lainausmerkeillä voi tietenkin viestiä, että huom!: tämä sana tai ilmaisu on monimerkityksinen, mutta lainausmerkit ovat loputon suo. En tiedä, miten niitä käytetään 'oikein', ja minulle on aivan turha tulla tuputtamaan lauseopillisia dogmeja tässä(kään) tapauksessa.

Suomen kielessä ei kuulemma myöskään (itse asiassa tämäkin on lauseopillisesti väärin kirjoitetettu) käytetä kahta huuto- tai kysmysmerkkiä peräkkäin. No - se on suomenkieltä se - minä kirjoitan sitten jotain muuta kieltä ja käytän kahta kysymys- tai huutomerkkiä, jos haluan.

*
Toistan - kieli muuttuu väkisin ja me itse muutamme sitä. Etenkin jokainen kirjailija muuttaa sitä. Ja tämä on luovuutta - jopa myös idioottimaiselta kuulostavan jenkki-suomi-jargonin suhteen.
Ei ole olemassa 'oikeaa' tai väärää suomen kieltä. On vain perinteitä, jotka nekin ovat tavallaan eräänlaisia konventioita, jotka on pyhitetty 'totuuden dogmatiikalla'.

*
What, then, is truth? A mobile army of metaphors, metonyms, and anthropomorphisms—in short, a sum of human relations which have been enhanced, transposed, and embellished poetically and rhetorically, and which after long use seem firm, canonical, and obligatory to a people: truths are illusions about which one has forgotten that this is what they are; metaphors which are worn out and without sensuous power; coins which have lost their pictures and now matter only as metal, no longer as coins.
(Nietzsche: On Truth and Lie in an Extra-Moral Sense)

http://www.geocities.com/thenietzschechannel/tls.htm

*
http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/2004/02/2655/show_announcement
http://www.helsinki.fi/kksc/finska/finska_2/Idiomit.pdf