K2

Kemppinen kirjoitti: ‘Minä tiesin ja olin itse asiassa tutkinut valtiorikosoikeuden paperitkin.’

. 

No, entä sitten? Valitsitko puolesi vai jatkoitko jaarittelua? Informaatiolla on todellista merkitystä vasta, kun on valinnut puolensa tai ylipäätään sijoittuu tai tulee sijoitetuksi johonkin ‘suhteeseen’ informaation suhteen. Historioitsijat ovat joko alunperinkin puolueellisia tai sitten heidän ‘objektiivisuutensa’ joutuu  jonkun toisen edustaman ‘totuuden orjaksi’. Informaatiota itsessään ei ole olemassakaan. Asioiden faktisuuden tarkistaminen tuo lisää näkökulmia ilmiön tai henkilön historiaan, mutta ei suinkaan poista näkökulmaperspektiiviä, koska yhteisymmärrys on aina sopimus eikä eikä mikään ‘faktinen totuus’. Tässä mielessä sinun ‘tietosi’ ei ole oleellista vaan pelkkä väline, jota joko sinä itse tai jota jotkut muut käyttävät omia tarkoitusperiään tukemaan. Niinpä on lopulta jos ei yhdentekevää niin lähes mahdotonta yrittää tutkia asioita ja ilmiöitä ‘loppuun asti’. Genealogia päätyy aina viime kädessä johonkin tulkintaan, joka pysäyttää etenemisen ‘tyhjyyteen’. Jo tämän vuoksi kirjailija saa valehdella mielin määrin ja hänen jopa pitääkin valehdella, koska se on paitsi luovuuden edellytys myös koko taiteen ‘olemus’: todellisuuden ‘vääristäminen’ totuudeksi. Mitään absoluuttista faktista totuutta kun ei ole olemassakaan kuin triviana ja trivia on yhtä kuin ‘kaikki ja ei-mitään’.

*

PS. Näitä tekstejä löytyy enemmän tai vähemmän ‘keskeneräisinä’ jo aiemmilta vuosilta. Osan olen epähuomiossa tai mahdollisesti ‘tarkoituksella’ säilyttänyt, mutta suurimman osan olen poistanut [Ironmistress-kommentteja olen sen sijaan julkaissut paljon useammin kuin jättänyt ‘kaappiin’ tai poistanut].

*

http://kemppinen.blogspot.fi/2014/05/elamakerrat.html

K1

Lähettämättömiä kommentteja, osa K1 [Kemppinen] [ks. PS.]

.

[Minäkään] en ymmärtänyt juhlaesitelmäpuheestasi kovin paljoa, mutta se siinä osaltaan juuri kiehtookin: sanojen maaginen kyky kuvata hahmotonta ei-mitään [tai ei-käsitteellisesti hahmotonta ‘jotain’] ikään kuin sanoja “‘ei-mistään’sä” jotain ymmärtäisi. Jotteivät siis luulisi itsestään ja laista liikoja, lukekoot oikeusneuvokset enemmän runoutta, mutta varokoot silloin vaurioittamasta aksiomaattista mieltään lopullisesti. Runouden aiheuttaman vaurion jälkeen heille luultavasti jäisi tajuntaan entistä tyhjempi lain kirjain, sanahelinä, ontto tiuku, joka näyttää vain määrän [oikeuden], ei laatua [oikeudenmukaisuuden]. Mutta tuskin juristin mieli alunperinkään oli paljon muuta kuin pelkkä hyvin rasvattu fakta- ja argumentti-automaatti. No, ehkä oikeusoppinut saattaisi ‘vaurion’ jälkeen päätyä Kemppisen tavoin tarkan ja huolellisen puhtaanapitopalveluyrittäjän ammattiin. Sellaisia ovat juuri mikrohistorioitsijat, nuo puhtaanapitopalvelun miehet ja naiset: “missä roska, siellä juoru, missä juoru, siellä ‘historia’”. Roska=juoru=historia. Tästä ei ole enää pitkä matka runouteen - - .

*

PS. Näitä tekstejä löytyy enemmän tai vähemmän ‘keskeneräisinä’ jo aiemmilta vuosilta. Osan olen epähuomiossa tai mahdollisesti ‘tarkoituksella’ säilyttänyt, mutta suurimman osan olen poistanut [Ironmistress-kommentteja olen sen sijaan julkaissut paljon useammin kuin jättänyt ‘kaappiin’ tai poistanut].

*

http://kemppinen.blogspot.fi/2014/05/skanneri.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aksiooma_%28filosofia%29

Kommentteja

Sammalkieli kommentoi aforismipäreessäni [julkaistu 24.2]: ‘Mua häiritsee eniten toi överiksi menevä anti-intellektuaalisuus [mikä on tavallaan jo lähtökohtaisesti eräänlainen contradictio in adjecto], plagiointi ja ihmisten tarpeeton solvaaminen.’

.

1

Päätin hetken epäröinnin jälkeen tehdä tästä rönsyävästä kommentista päreen, joskin se taitaa Ruukinmatruunan osalta olla liian henkilökohtainen ‘virallisempiin’ parrasvaloihin [;]. Toisaalta olen kritisoinut RM:aa aiemminkin samalla ‘kaavalla’, joten mitään uutta en tässä omalta kohdaltani tule esittäneeksi, en myöskään Kemppisen suhteen.

.

2

Ihminen voi [ja hänen pitäisikin] tietysti sanoa asioista oma mielipiteensä, mutta ollakseen älyllisesti rehellinen ja koherentti, hän ei voi sanoa ihan mitä huvittaa, jos on sitoutunut yhteen ainoaan reduktionistiseen selitysparadigmaan. Mutta mitä dogmaattisempi [joka/mikä ei ole välttämättä sama asia kuin abstrakti] on perustava selitysmalli, sitä räikeämmin havaitaan sen heikkoudet varsinkin,  jos ihmisen älyllinen rehellisyys ja psykologinen mentaliteetti ovat ristiriidassa keskenään tai jos älyllistä selitysmallia käytetään ikään psyykkisenä puolustusmekanismina mielen kaaosta ja tuskaa vastaan. Matruuna ajautuukin älyllisesti kestämättömään positioon, jota hän ei  halua eikä ilmeisesti myöskään tajua myöntää, sillä hän ei ymmärrä käyttävänsä jäykkää matemaattis-mekanistisista selitysmallia eräänlaisena defenssinä ilmiöiden väistämätöntä ja hallitsematonta moninaisuutta vastaan, joka ‘muistuttaa’ häntä ‘vaarallisesti’ [mutta enemmän tai vähemmän tiedostamattomasti] hänen omasta psyykkisestä epävakaudestaan. Ei siis mikään ihme, että RM:n usein jopa matemaattisesti perusteltuina tosiasioina esittämät kannanotot [massiivisen sitaattiplagioinnin jälkeen tai sen yhteydessä] ilmentävät monesti pikemminkin hänen pelkojaan ja projektioitaan kuin ovat johdonmukaista ja vakavasti otettavaa konservatismia. Tällainen ajattelu ei pahantahtoisessa dogmatismissaan [jonka vastapainona RM on joskus suorastaan banaalin pragmaattinen] voi muuta kuin ajautua sisäiseen ristiriitaan ja loogiseen epäkoherenssiin, koska jo sen perusta on tavallaan ‘traumaattinen’. - - Kyseessä on monissa asioissa pikemminkin mielikuva-argumentointi kuin muka vain ja yksinomaan faktoihin perustuva arviointi. Itse asiassa mitä vahvemmin RM vetoaa empiiris-tieteellisiin ‘tosiasioihin’ omien arvovalintojensa suhteen, sitä vähemmän niistä löytyy suoraa kytkentää arvoihin. Eikö RM todellakaan tajua, että loogisesti tiede ei voi olla arvojen lähde/perusta vaan ‘pelkästään’ eksaktin tutkimuksen väline ja siten enintäänkin ‘pelkkä’ evidenssi? No, periaatteessa kaikki arvoutilitaristit [konservatiiveja tai ei] tekevät tämän saman kategorisen päättelyvirheen. Arvot ovat joka tapauksessa enemmän tai vähemmän yksilöllisen ja kollektiivisen ideologis-poliittis-uskonnollisen tahdon asioita ja siten aina rationaalisuuden rajalla [hyöty ei ole tieteellis-rationaalinen käsite vaan ideologinen insentiivi ja imperatiivi].

.

3

Kaikenlainen reduktionismi haluaa ‘pelastaa ilmiöt’ [tai pikemminkin ihmisen mielen todellisuuden kaaokselta ~ 'mielen/todellisuuden': lukekaa lauseen merkitys miten haluatte, se tarkoittaa kuitenkin juuri ‘sitä’], mutta tulee kokeellis-empiriseen metodiin sitoutuneena väistämättä päätyneeksi joko premissien/evidenssin regressioon tai alkaa käyttää reduktionistista selitysmallia lähes dogmaattisena auktoriteettina evidenssin regression selittämiseksi eli pysäyttämiseksi. Tähän ongelmaan ajaudutaan kaikissa ajatusjärjestelmissä/tieteissä, mutta vain ‘paras’ teo-logos’ eli oppi Jumalasta [viittaan tietenkin D. B. Hartiin]  pystyy antamaan fysikaaliselle kontingenssille metafyysisesti ymmärrettävän ja hyväksyttävän ‘metatason’ selityksen.

.

4

Kemppinen olkoon positiivinen huippuesimerkki siitä, miten asioiden moninaisuuden käsittely hoidetaan älyllisesti rehellisellä tavalla. Mutta onko Kemppinen oikeastaan koskaan mitään mieltä mistään, koska hänellä vaikuttaisi riittävän ‘mielipiteitä/tosiasioita’ loputtomiin. Onko Kemppisen ajattelussa ‘punaista lankaa’ tai onko hänellä mitään linjaa, jääköön tässä syvemmin pohtimatta, mutta itse olen kuitenkin taipuvainen vastaamaan: tuskin, ja että esim. Kemppisen päreen Nato-kommentti on poikkeus, joka vain vahvistaa ‘tuskin-säännön’. Ehkä Kemppisen viimekätinen vastaus ainakin kaikkiin ideologistyyppisiin kysymyksiin on jyrkkä ‘ehkä’ tai sovitteleva ‘tuskin’. Veikkaanpa että hän on hieman kateellinen Erkki Tuomiojalle, jota kehuu ja arvostaa, mutta jonka edustamasta linjasta kuitenkin sanoutuu myös aina selvin sanoin irti – luultavasti ‘vapaan humanismin’[?] nimissä. Mitä se on? ‘Ehdotonta’ juridista arvopragmatismia yhdistyneenä tieteelliseen metodiin ja trivia-addiktioon. Politiikasta Kemppinen sen sijaan saa jonkinlaisia allergia-oireita ellei peräti infektion. Mistä se kertoo? Päätelkää tse.

*

http://actuspurunen.blogspot.fi/2014/02/tasta-testista-eivat-ainakaan.html

http://takkirauta.blogspot.fi/

http://kemppinen.blogspot.fi/