Ja sitten boogieta.
Canned Heat -yhtyeen kantava voima, erittäin persoonallisen äänen omannut ja jopa Johnnie Lee Hookeria hämmästyttänyt ja hooker-kitaroinnin hallinnut Alan "Blind Owl" Wilson on näissä valikoiduissa pätkissä pääosassa - ei niinkään karhumainen Bob 'The Bear' Hite, joka soittaa huuliharppua ja laulaa.
On the double album Hooker 'N' Heat (1970), John Lee Hooker is heard wondering how Wilson is capable of following Hooker's guitar playing so well. Hooker was known to be a difficult performer to accompany, partly because of his disregard of song form. Yet Wilson seemed to have no trouble at all following him on this album. Hooker concludes that "you [Wilson] musta been listenin' to my records all your life".
*
Toki lihavan ja karhumaisen Hiten sekä 'kainon' Wilsonin esiintyminen samassa bändissä herätti yleisön mielenkiintoa, mutta Wilsonin itsemurhan (?) jälkeen (1970) Canned Heat - vaikka saikin edelleen kulttikiinnostusta - ei koskaan enää palannut listoille.
*
Kiinnittäkää huomionne Wilsonin äärimmäisen yksinkertaisen riffin tajuun. Se vaikuttaa lapselliselta, mutta se toimii kuin - sanonko ma!
***
Let's Work Together-Canned Heat
Time: 03:16
(Wilson soittaa slidea kuin 'kiltti demoni'.)
Canned Heat - On the Road Again
Time: 03:02
(Kuunnelkaa tuota ääntä ja ihmetelkää hillitöntä groovia!)
Canned Heat - Little Red Rooster (Live at Woodstock 1969)
Canned Heat performing Little Red Rooster at Woodstock. Fades out when the solo starts.
Time: 04:14
(Valitettavasti - kuten uploadaajakin kertoo...mutta kyllä tästä saa silti erittäin hyvän 'tatsin' bändiin.)
Canned Heat - Human Condition, live at Kralingen 1970
Most probably the last filmed footage of the great Alan Wilson; 28 june 1970, he's singing his composition "Human Condition", written about his experience with the psychiatrist after his second suicide attempt. Two months later he was dead. RIP, Blind Owl.
P.S. check out the 'sharing stuff' bit at the end, heh...
(jointti kiertää jees...)
http://www.youtube.com/watch?v=xl_Lc5-zwvU
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=WdtLhnL1cXY
Täs on vähän pidempi setti On The Road Againia
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=exAFl0Ufk-Y
Sinänsä olis kiva jos toi Fried Hockey Boogie löytys jostakin ihan näkösälle
ReplyDeleteLisäsin ton 'Human conditionin' ennenkuin havaitsin sun kommentit.
ReplyDeleteTää on sitä ihteään - bluesboogieta - ja Alan Wilson oli sen nero.
Sääli vain, että tyyppi ajautui omaehtoiseen? itsetuhoon.
Se ei ollut sattumaa kuten ei ollut Kurt Cobaininkaan tapauksessa. Huumeet?
No varmasti siinä on yksi syy, mutta ei ne tappaneet Claptoniakaan, vaikka se oli 1972 todella pahassa jamassa - möi jo omia kitaroitaan saadakseen heroiinia.
Väliin tuli Pete Townsend ja toimitti Erkin ties minkälaisiin hoitoihin - ja se auttoi.
461 Ocean Boulevard (1974) on hieno levy.
Nyt mä siirryn jatsiin, mä oon vitun kännissä, mutta kai näitä kattelee vaikka ei oliskaan... ja eihän niitä oo pakko kattoo
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=Z-Lnd8UShWU
http://www.youtube.com/watch?v=qI5OrXFwG68
http://www.youtube.com/watch?v=33g4I-mZVBc
http://www.youtube.com/watch?v=94y4lApb-Fo
Ihminen pitäisi nähdä ideana eikä historiana.
Ainoakaan nainen ei ole ansainnut minua - niin se menee!
Ihmisluonto on vain katkelma jostakin.
Joo mulla on jossakin toi Ocean Boulevard, oisko broidin luona, siellä on kans joitakin 70-luvun AC/DC juttuja, pitäs kai hakee veke
http://www.youtube.com/watch?v=mJqgxjUy7lc
ReplyDeleteMuuten kummasta tykkäät enemmän J.J.Calen vai Claptonin versosta
http://www.youtube.com/watch?v=CJ93dW7iWhY
ReplyDeleteMä en sitä Calen versiota löytänyt kun en jaksanut kelata, mutta muistan joskus kun vuoden verran vaan konttasin himassa ja kuuntelin Calea.
http://www.youtube.com/watch?v=a-3feruw1H8
ReplyDeletenoista muijista tuli se mieleen, että Calella on tossa aika kivan näköinen kitaristi.
Mä pistän vielä yhden sori vaan jos näitä on liikaa;
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=FhTCYqJsfqs
eiku kaks
http://www.youtube.com/watch?v=VoogFHoih_c
En erityisemmin ole otettu Bukowskista. Sorry.
ReplyDeleteJos kerran kirjoitetaan saira(u)skertomuksia ('tunnustuksia'), niin Dostojevski on sen genren nero - Bukowski taas amerikkalaisen ekshibitonismin (reality TV) prototyyppi.
Mutta musiikkilinkkejä ei koskaan tule liikaa.
Sen verran armoton rock-fani olen.
No joo, sä oot ehkä oikeassa, siis, mutta toisaalta eihän sitä tiedä, jonakin päivänä mekin voidaan olla telkkarissa. Tuota noin, mitä sä tästä pidät
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=2I9KXRr3VhI
Sulla on rokki veressä vai?
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=ouvpguaIfjw
Tässä muuten on Turo Pajala
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=yUQ1_N5N2dg
Joe Strummer on yksi suurista.
ReplyDelete'Sulla on rokki veressä vai?'
ReplyDeleteHahhah!
Tipahdin hetkeksi, sori vaan, otetaans taas jotakin ja ajatellaan naisia
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=IdeicjnbdDQ
Tääkin lämmittää vielä, sain muuten ton levyn faijan broidilta ihan uuni tuoreena joskus silloin siis
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=8Kd8xp86reY
Simon & Garfunkel oli (tietenkin) aivan ihana...
ReplyDeleteMihin hävisi mun Roy Orbison-kommentti?
ReplyDeleteNo hitto vie en tiedä, en mä muutekaan kai paljoa, mutta tää on hyvä kans siis biisi
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=oVv--k7uR-Y
http://www.youtube.com/watch?v=gWJJvncyhZQ&NR=1
ReplyDeleteOisko jo aika?
Mitä sä tykkäät muuten Marvin Gayestä
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=6Gt7C4OwcMA
Jos jaksat niin tästä juttua ehkä vähän riittäs
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=aR7B6kS0yvY
There was light
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=QNwN3rSrvaE
Hämmästyttävä yhtye: naapurin pojat traagisina blues-sankareina. Sokea Pöllö itse beibifeisseineen näyttää keskivertoa ujommalta suomalaiselta tietotekniikan opiskelijalta.
ReplyDeletehttp://www.youtube.com/watch?v=xIypew6g_MY
ReplyDeleteKyl tääkin toimii...
*
Calen vai Claptonin versio? Vaikee valita. Hyviä molemmat, vaikka Calesta tulikin Claptonille ihan oikeesti 'malli' rentona rock-blues-miehenä.
Joten olkoon alkuperäinen aina? parempi (vaikkei asia ihan aina niin olekaan - melkein kuitenkin).
*
Tässä Claptonin versiossa, jonka olen jo aiemmin pariin kertaan nähnyt toimii yllättäen? bassossa Booker T & MG:ssä (Stax-tallin house- ja keikkabändi) -60-luvulla soittanut Donald 'Duck' Dunn, joka on tehnyt yhteistyötä myös John Fogertyn kanssa.
CCR jätkät kaikki ihailivat suuresti Booker T & MG:iä (John tietysti etenkin kitaristi Steve Cropperia), joka toimi 1970 bändin lämppärinä.
(Cropperin kitarointi on antanut vaikutteita Proud Maryn kitarasooloon ja toinen Elviksen kuuluisista kitaristeista Scotty Moore taas Bad Moon Risingiin.
James Burton, joka myös soitti aikansa Elviksen bändissä on muuten kehitellyt CCR:n eka singlen - Screamin Jay Hawkinsin Suzie Q:n teemariffin.
Burton kertoo, että kun he ensi kerran tapasivat, John suhtautui häneen kuin puolijumalaan ;)
Mutta esim. Green Riverissä kuuluu Suzie Q:n teeman vaikutus.
*
Kun Tom Fogerty jätti bändin -71 alussa, muut pohtivat hetken aikaa vakavasti otetaanko jo hyväksi ystäväksi muodostunut 'Duck' bassoon ja basisti Stu Cook siirtyisi rytmikitaraan.
Päätyivät sitten kuitenkin soittamaan triona loput 2 vuotta.
John Fogerty kertoi, kuinka Scotty Moore oli kerran 1997 ollut katsomassa erästä hänen come-back-keikkaansa, tuli konsertin jälkeen salavihkaa back-stagelle ja kietoi takaapäin kätensä hänen hänen ympärilleen ja huudahti hymyillen: Give back my (guitar-) licks!
ReplyDeleteSe oli tietenkin molemmille kovasti mieluinen tapaaminen.
Tässä Rocker-versiossa sitä ei näytetä, mutta astmaatikko Agnus Young käy ennen yleisön sekaan menemistään 'naukkaamassa' reilut annokset happea maskin kautta happipullosta, koska henki alkaa loppua.
ReplyDeleteJussi
ReplyDeleteToi Roy Orbison-pätkä kuuluisuuksineen - mm. James Burton? ja Bruce Springsteen - on siis aivan ;) ;) ;)....