tag:blogger.com,1999:blog-8844005.post86417700189928919..comments2024-01-19T11:36:19.067+02:00Comments on Rauno Räsänen: PÄREITÄ: Jumala ei ole kuva eikä kaltaisuus [imaginaatio] vaan symbolisen järjestelmän [kielen] mahdoton mahdollisuusehto [reaalinen]Rauno Rasanenhttp://www.blogger.com/profile/04096356304476255838noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-8844005.post-82319033646288572122011-08-31T16:56:54.402+03:002011-08-31T16:56:54.402+03:001
Perimmältään filosofia ei ole argumentti-matemat...1<br />Perimmältään filosofia ei ole argumentti-matematiikkaa [olevien todistamista ja typologisointia eli tiedettä] vaan se ihmettelyn hetki, joka jähmettää meidät kuin suolapatsaaksi olemisen/reaalisen 'edessä' - [lainausmerkit, koska tuossa hetkessä ei ole paikkaa eikä aikaa].<br /><br />Filosofia ei siis ole tiede [joka selittää eli kalkyloi maailman] vaan diskurssi, jossa pohditaan tuon selittämisen tai ylipäätään ajattelun mahdollisuuden [tai mahdottomuuden] loogis-käsitteellisiä ehtoja/syitä - niin pitkälle kunnes ajattelu 'kaareutuu' takaisin alkupisteeseensä [tätä kehää sitten toistetaan ikäänkuin rituaalinomaisesti ;\].<br /><br />Mitä filosofia on, on näin ollen ja toisin sanoen filosofian suurin ongelma.<br /><br />2 <br />Filosofi ei ole kokeellinen empiristi, joka sanoo, että miksi-kysymysten sarjan on loputtava jonkin tietyn rajan tultua vastaan, koska miksi ei enää silloin ole mielekäs kysymys vaan pyörii kehässä, jota kokeellinen havainto ja sitä tulkitseva tai ennakoiva matematiikka ei voi enää mitenkään purkaa [koska kyseessä on aito kehä/sykli - ikuinen paluu ja ikuinen laajeneminen samanaikaisesti].<br /><br />Fyysikolle mielekkyys [ja ei-mielekkyys] on ajattelemiselle etukäteen asettuva ehto, joka perustuu selittävän symboliikan eli matematiikan välineellisen luonteen ontologiaan - sen topologiseen rooliin tietoisuuden ja maailman välissä.<br /><br />Matematiikka on olemassa 'vain' ajattelun symbolisena välineenä - instrumenttina [päämääränä itsessään se muuttuisi lukumystiikaksi], joka ei koskaan voi palautua tietoisuuteen [maailmasta] tai maailmaan itseensä kokonaisuutena, jota tietoisuus matematiikkana 'imitoi' [tietoisuus ja maailma kokonaisuutena eli Kantin olio sinänsä ovat sama asia mutta 'sijaitsevat' ontologis-topologisesti eri rekisterissä]. <br /><br />Jos tietoisuus ja maailma kävisivät yhteen ja olisivat yksi, matematiikkaa ei enää/vielä tarvittaisi - kuten ei ajattelua ylipäätään. <br /><br />'Silloin' [lainausmerkit, koska aikaa ei ole] 'mikään' [lainausmerkit, koska olevaa ei ole] ei olisi vielä alkanut - sikäli kuin mikään, mitä ei ole, voi koskaan alkaa tai loppua [tätä ei kuitenkaan saisi fyysikkojen mukaan enää kysyä].<br /><br />Oleminen on olemassa sekä olevana että ei-olevana. Me vain emme voi sitä ymmärtää [vrt. Jumala tai Lacanin reaalinen].<br /><br />Filosofia - toisin kuin tiede [joka on praktisen välineensä 'orja'] on päämäärä itsessään - päämäärä, jossa subjekti ja objekti yhtyvät. <br /><br />Tässä mielessä filosofia on kuin onkin eräänlaista uskontoa ilman uskoa, joka 'palvoo' olemista ilman olevaa eli merkitsijää ilman merkittyä - - .Rauno Rasanenhttps://www.blogger.com/profile/04096356304476255838noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8844005.post-59060460289834367952011-08-31T03:46:09.474+03:002011-08-31T03:46:09.474+03:00"Sinä elät imaginaarisessa maailmassa, sillä ..."Sinä elät imaginaarisessa maailmassa, sillä se, joka luulee kykenevänsä kuvaamaan Jumalaa 'oikein', on langennut imaginaarisen interpellaation ansaan ..."<br /><br />- Huolellisesti olen välttänyt ehdotonta ja tarkkaa Jumalan kuvaamista. Jumalan todennäköisyydestä olen puhunut ja niistäkin fysiikkaan ja astronomiaan liittyen; todennäköisyydestä, jonka astronomit ja fyysikot ovat omalla työllään luoneet, osin tahtomattaan.<br /><br />"Samassa mielessä silmä, joka näkee maailman, ei voi nähdä itseään."<br /><br />- Jumala on kaikkien alkujen ja loppujen tuolla puolen ja ajasta riippumaton, näin sanovat monet kristityt ajattelijat. Siksi esim. kuolleiden puolesta rukoileminen on luonnollista. Olipa Jumalan synty tai ikuinen olemassaolo millainen tahansa, en usko että hänelle on vaikeaa vaikuttaa meidän maailmaamme. Silmä voi nähdä itsensä peilistä, matkustamalla ajassa, jakautumalla kahdeksi, taivuttamalla valonsäteiden kulkua, jne. Jumala varmasti pystyy tähän (jos lähdemme siitä kuin sinäkin, eli että Jumala on maailmankaikkeuden liikkeellepaneva voima), kuten maailmaankin vaikuttamiseen. Sinun täytyy myös muistaa, että Jumalan ei tarvitse noudattaa niitä fysiikan ja logiikan lakeja joihin me olemme sidottu, ja, Jumala varjelkoon, filosofisia periaatteita.<br /><br />Kaikki ajattelu ja kaikki sisäiset ja ulkoiset aistihavainnot ovat täysin imaginaarisia, aivojen sisällä tapahtuvia. Tarkasti ottaen silmä ei näe yhtään mitään, aivot näkevät. Meidän todellisuutemme ja maailmamme ei ole se mitä me kuvittelemme olevan ulkopuolellamme, vaan se mitä aivojen sisällä on. Toisaalta on täysin mahdollista, että aivojenkin olemassaolo on harha, illuusio, kuvitelmaa. Filosofia on kaikista ajattelun lajeista imaginaarisin, koska se pyrkii aktiivisesti irrottamaan itsensä siitä vähästä imaginaarisesta havaitusta, jota meillä on käytettävissämme. Miksi meidän pitäisi hyväksyä filosofia, imaginaarisuuden lakipiste, ylimmäksi tuomariksi Jumalaan liittyvissä asioissa, kun sen oma imaginaarisuuteen liittyvä logiikka tekee sen pätemättömäksi? Lisäksi muut ajattelun ja tieteen lajit ovat ristiriidassa sen kanssa (Filosofiahan on ollut tieteenä uhanalainen jo pitkään ja tieteilijöiden säännöllisen sen olemassaolon kyseenalaistavan kritiikin kohteena). Omasta mielestäni erillisellä filosofialla voi olla annettavaa, siitä huolimatta, että se on nykymuodossaan kristinuskosta irrotettu mutaatio, jota ei välttämättä esim. kristillisessä yhteiskunnassa tarvittaisi, koska filosofia on siellä osa kristinuskoa (Vrt. keski-ajan kristityiden vilkas ja aikaansaava filosofinen ajattelu, jolloin filosofiaa erillisenä tieteenä ei vielä ollut olemassa. Osa nykypäivän filosofeista on sitä mieltä, että Aquinas oli filosofian huippukohta, ja että Aquinas sanoi lähes kaiken oleellisen filosofiasta.)<br /><br />Ps. On mahdollista, että Jumalalla on jokin alku. Siinä tapauksessa jonkinlainen spontaani liike tai siihen vertautuva tapahtuminen on olemassaolevan luonnollinen ominaisuus. Tai sitten Jumala on aina ollut, jostain meille käsittämättömästä tai epäselvästä syystä.Valkeahttps://www.blogger.com/profile/10835782570473516162noreply@blogger.com