tag:blogger.com,1999:blog-8844005.post5508975465262871311..comments2024-01-19T11:36:19.067+02:00Comments on Rauno Räsänen: PÄREITÄ: Päivän kommentti: ‘Tietty psykologinen kehitystaso’Rauno Rasanenhttp://www.blogger.com/profile/04096356304476255838noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-8844005.post-72896557163903251132012-07-17T17:15:48.393+03:002012-07-17T17:15:48.393+03:00http://actuspurunen.blogspot.fi/2012/07/kommentti....http://actuspurunen.blogspot.fi/2012/07/kommentti.htmlRauno Rasanenhttps://www.blogger.com/profile/04096356304476255838noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-8844005.post-54701272345667853152012-07-16T22:29:21.664+03:002012-07-16T22:29:21.664+03:00Kiitän lämpimästi, Rauno, että vaivaudut kommentoi...Kiitän lämpimästi, Rauno, että vaivaudut kommentoimaan vaivaista blogikommenttiani näin pitkästi.<br /><br />Ensimmäiseen teesiisi haluaisin huomauttaa, että en ole väittänyt mitään humanistien henkisestä kehitystasosta yleensä. Tarkoitin huomauttaa, että ihminen voi tehdä merkittävää työtä ei-matemaattisilla aloilla, vaikkei hänellä ole vähäisintäkään kykyä ymmärtää abstraktia matematiikkaa. Tämähän on positiivinen asia, sillä se tarkoittaa, että matikkapäätä vailla olevat voivat silti tehdä yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää työtä. Toisaalta en lainkaan väitä, että humanistit järjestään olisivat vailla matikkapäätä eli Piaget'n kehitysasteteorian alemmilla kehitysasteilla. Tästä käy mainiosti esimerkiksi Aristoteles, joka ymmärsi aikansa parhaan geometrian selvästi ja hyvin.<br /><br />Lähinnä kyse on siitä, että kritisoin Jukka Kemppisen ajatusta syvästä yleissivistyksestä. On paljon syvällisesti sivistyneitä, älykkäitä humanisteja, joilla ei ole kerta kaikkiaan kykyä ymmärtää asioita, joita Kemppinen markkinoi jokaisen tohtorin yleissivistykseen kuuluvina. Vastaavasti monelle luonnontieteilijälle ja insinöörille on varsin vaikeaa syventyä humanististen tieteiden ongelmakenttään, sillä alkeellisimmatkin lähtötiedot näiden asioiden tajuamiseksi puuttuvat. Tästä huolimatta molemmat tohtorityypit voivat olla arvostettavia, omalla alallaan merkittäviä tutkijoita.<br /><br />Itselleni Piaget'n kehitystasohierarkia on lähinnä käytännön työväline. On konkreettinen tosiasia, että kaikki oppilaat eivät voi oppia kaikkia matematiikan asioita, vaikka opettaja olisi kuinka hyvä. Joskus asiat toisaalta aukenevat oppilaalle varsin yllättävästi, kun hän vähän kypsyy. Kaikki eivät kykene oppimaan kaikkea koskaan. Näiden jokapäiväisessä opettajantyössä esille tulevien asioiden selittämiseen Piaget'n empiirisesti testattu teoria tarjoaa ihan kelvollisen selityksen.<br /><br />Siihen, onko lapsen siirtyminen kehitysasteelta toiselle tai pysähtyminen tietylle kehitysasteelle synnynnäinen vai ympäristön ohjaama ilmiö, ei käsittääkseni ole vielä löydetty lopullista ratkaisua. Itse uskon, että asian ratkaisee (synnynnäisiä kehityshäiriöitapauksia lukuunottamatta) lähinnä varhaislapsuuden ympäristö. <br /><br />Omassa tekstissäsi vakavaa virhearviota merkitsee seuraava huomio:<br /><br /><i>Sen sijaan Piaget’n malliin sisältyy kaikesta tieteellisyydestään huolimatta tai pikemminkin juuri sen takia jo lähtökohdissaan vahva ihmiskäsityksellinen [ontologinen, aksiologinen] näkökulma, jonka mukaan kehitystaso-hierarkia on luonnollisuudessaan toivottava.</i><br /><br />Tämä ajatus on selkeä argumentaatiovirhe. Siitä, mikä on luonnollista, ei voi tehdä johtopäätöksiä eettisesti toivottavasta tilanteesta. Toisaalta eettisesti toivottavasta tilanteesta ei voi tehdä johtopäätöstä luonnosta. Nyt yrität mielestäni esittää, että bourdieuläinen yhteiskunta-analyysi johtaa parempaan yhteiskuntaan kuin tiettyjen psykologisten mallien vulgäärinen soveltaminen. Tästä vedät johtopäätöksen, että nämä psykologiset mallit ovat virheellisiä. Tämä on puhdasta lysenkolaisuutta. Tieteentekijän tulee tarkasti erottaa tutkittava aihe ja omat moraaliset mieltymyksensä. Siitä, mihin "luonnollisen" samaistaminen "toivottavan" kanssa johtaa, on historiassa saatu tarpeeksi huonoja kokemuksia. Niin lysenkolaisuus kuin sosiaalidarwinismi ovat todella hirveitä virheitä.<br /><br />Huvittavinta tässä kokonaisuudessa on se, että näin insinöörinä edustan kantaa, jonka mukaan yhteiskunnallisessa työnjaossa poliittisten päätösten teko kuuluu luontevimmin humanistis-yhteiskunnallisen koulutuksen saaneille poliitikoille, ei meille tekniikan ihmisille. Ja nämä poliitikot ovat usein (todistettavasti) täysin vailla alkeellisintakaan matemaattisten ilmiöiden tajua. Siitä huolimatta he saavat aikaan parempia tuloksia kuin puhtaan teknokraattiset hallitukset.Erastotenes Aleksandrialainenhttps://www.blogger.com/profile/02022287922481645252noreply@blogger.com