April 2, 2006

Spektaakkeliyhteiskunta

Tämä päre on kommentti Eufemian Se ei ole aprillipila-pohdiskeluun.

("Kuvassa" Silvio Berlusconi)
*
Hyvä juttu!

Entä opimmeko siitä mitään? Ei ainakaan kirjoittajan mukaan, ja näin saattaa ollakin.

Itse olen päätynyt siihen lopputulokseen, että koska niin sanotulla "totuudella" tai sen "symboleilla" ei ole enää mitään merkitystä poliittisessa elämässä, sillä politiikka on muuttunut viihteeksi=businekseksi eli siis tavaraksi, niin ainoa vaihtoehtoni tehdä pesäero tähän latteaan törkykasaan on yrittää luopua ja pysytellä erossa siitä niin paljossa kuin mahdollista.

Tietenkään tämä ei ole helppoa eikä - joidenkin mielestä - edes mahdollista, mutta viittaan edellä kirjoittamaani: miksi saastuttaa itsensä mediabusineksessä, koska sen jälkeen et pysty enää hallitsemaan edes omia mielipiteitäsi - et ehkä ajatuksiasikaan (vrt. Matti Vanhanen).

Sinusta on lopullisesti tehty marionetti.

Tietenkin voisin ajatella asian toisin, vaikkakin mediabusiness tuomitsee minut heti, koska en silloin pelaa sen säännöillä.

Tämä toinen vaihtoehto on tietenkin totaali vastarinta – äärimmillään terrorismi!

Terrorismin perustelu ei kuitenkaan näyttäydy niin nihilistisenä kuin, miltä ensi alkuun vaikuttaisi - ainakaan verrattuna spektaakkeliyhteiskunnan "pelisääntöihin" (mikäli niitä voi sellaisiksi kutsua?).

Spektaakkeliyhteiskuntahan on ytimeltään kaikkea muuta kuin kommunikaatioyhteiskunta. Se on nimenomaan valtapeliyhteiskunta, joka on naamioitu kommunikaatioyhteiskunnaksi mediabusineksen rautaisella otteella.

Valtaisa informaation määrä on suoraan verrannollinen kommunikaation sisällölliseen tyhjyyteen, jonka taustalla toimii strateginen valta-ajattelu a la Hobbes ja Foucault.

Et (välttämättä) menetä henkeäsi tässä pelissä, koska mediabusines-diktaattori haluaa vain rahojasi, (jos sinulla rahaa on; - jos ei ole, muutut enintään tekopyhän sosiaalipornon välineeksi), joita tarvitaan mediabusineksen kulutuskierteen ylläpitämiseksi, mutta kaikki muu sitten meneekin.

Jäljelle jää/jätetään pelkkä ihmisen kuori, jonka sisään Berlusconin ja Antti-Pekka Pietilän kaltaiset rahantekokoneet tunkevat sisältöä, jota ihmiset sitten ostavat ja kuluttavat.

Spektaakkeliyhteiskunnassa ihminen "murhataan" kahdesti.

Ensin hänet mitätöidään business-jättien mediamarionetiksi ja ruumiista imetään kaikki hyöty irti.
Ihmisistä tulee siten eräänlainen - verta imevää vampyyria elättävä - uhri.

Mikäli ihminen tämänkin jälkeen vastustelee liikaa, annetaan armonisku ja hänet suljetaan ulos "vapauden ja demokratian" piiristä (vrt. USA:n politiikka).

*
Berlusconista ja hänen kaltaisistaan mediabusiness-diktaattoreista tuskin pääsee eroon muuten kuin "eliminoimalla" heidät...(hyvällä omallatunnolla).

Valitettavasti vain silloin saattaa joutua "eliminoimaan" jatkuvasti.

Mutta parempi ehkä sekin kuin tulla jatkuvasti kusetetuksi jonkin "haluan vain rahasi=intressisi=valtasi; - sinusta itsestäsi en ole pätkääkään kiinnostunut-assholen" periaatteisiin alistumalla...

*
cc.joensuu.fi/kst/kertomukset_ kritiikin_index.php. (Hyvä suomalainen linkki aiheesta)

http://www.metaforum.it/forum/index.php?showtopic=6451&st=30.

1 comment:

Rauno Rasanen said...

As it turns out my blog is disgusting and only seems to be nice...